Saavuimme Roataniin, Hondurasiin kuuluvalle pienelle idylliselle saarelle. Laiva pääsi laituriin asti ja portaita pitkin sitten astelimme maihin. Heti satamassa oli turistimyymälöitä, kaikki ne kiersimme tietysti ja jotain pientä mukaan tarttui, mm. huolinuket ja intiaanikorvakorut. Huolinuket (muñecas de pena) ovat pienenpieniä nukkeja – olen kadottanut aiemmin Väli-Amerikasta ostamani nuket – ne laitetaan yöksi tyynyn alle sieppaamaan huolia ja murheita.
Eurot käyvät maksuvälineenä, mutta takaisin annetaan dollareita. Ehkäpä pyöristys on paikallisten eduksi, ja hyvä niin, he tarvitsevat turistirahoja.
Lämmintä ja aurinkoista, yli +30 astetta.
Kävimme kävelyllä kylässä. Kovin lattarimainen on tunnelma, tulee mieleen oma aiempi reissu näille seuduille. Täällä voisi viettää hieman kauemminkin aikaa. Laivalla Roataniin pääsee, mutta myös lentäen Belizen kautta: kenttä näkyy laivasta ja muutamia pienkoneita sieltä on lähtenytkin. Paratiisisaari tämäkin on!
Korvakorut ja huolinuket
Hei,
Kävimme vähän omatoimisesti kävelyllä turistialueen ulkopuolellakin, tosin aika oli rajallista. Nyt onneksi oli sesongin ulkopuolinen aika, joten kovin paljon turisteja ei kuitenkaan ollut.
Riitta
Mekin kävimme risteilyn yhteydessä Roatanilla, mutta ei siitä risteilyvarustamojen turistialueesta tykätty! Oli aivan liian paljon porukkaa ja aivan liian kaupallinen paikka. Vaikka kyllä siinä tietysti pari-kolme tuntia viihdyttiin ja ihan mukavaa meillä oli, mutta ehkä senkin ajan olisi voinut ennemmin viettää vähän aidommassa ympäristössä. Te ilmeisesti olitte kaupungillakin?