Palasin Suomeen Norwegianin yölennolla, joka lähti Malagasta klo 20.45 ja oli Helsinki-Vantaalla klo 2.20 yöllä. Tämä ei ole ollenkaan sopiva lentoaika minulle, sillä en osaa nukkua koneessa. Tilaa olisi ollut ensin koko penkkirivi, mutta sitten sain seurakseni 11-vuotiaan puheliaan pikkupojan, joka oli lomaillut perheensä kanssa useamman viikon Malagassa. Pojalla oli ehkä ollut vain espanjankielisiä kavereita lomallaan, sillä hänellä oli kovasti kerrottavaa lähes koko matkan ajan. Jalkapallojoukkueistakin hän puheli uusi Barcelonan lippalakki päässään ja ihmetteli sitä, etten minä ole minkään joukkueen kannattaja enkä tunne Ilvestä, Tapparaa tai Kärppiä. Minua ilahdutti kuitenkin tämä elämänilo, joka pojassa virtasi. Suomeen paluusta hän oli onnellinen.

Menin sitten loppuyöksi lentokenttähotelliin uupuneena: en olisi jaksanut heti jatkaa minnekään.

Nyt olen taas eteläisessä Suomessa, tänään on kesäistä, sää aurinkoista ja luonto vihreää. Sateen jäljiltä on vesilammikoita alavassa maastossa ja pelloilla. Kävimme ostamassa läheiseltä mansikkatilalta ropposen mansikoita. Makeita olivat, avomaan mansikoita jo, luulen.