Sitten taas paluulento Suomeen. Teide näkyi komeasti pilvimaton yllä, kun kun kone nousi pohjoisen kentältä. Tavakseni on muodostunut se, että lennän residenttialennuksella Malagaan, vietän väliyön jossakin edullisessa lentokentän läheisyydessä sijaitsevassa hotellissa ja seuraavana päivänä lennän Helsinki-Vantaalle. Niin nytkin. Suoria lentoja ei turistisesongin ulkopuolella Teneriffalta Suomeen ole – onneksi. En jaksa enää kuuden ja puolen tunnin puuduttavaa lentoa! Yön levänneenä loppumatka sujuu mukavammin.
Koko reilun kahden viikon matkustusperiodi on nyt suoritettu ja vielä onnistuneesti. Kaikki Teneriffalla hoidettavana olleet asiat sujuivat aikataulujen mukaan eikä yksikään lento ollut myöhässä.
Paluumatka Teneriffalle alkoi Kemi-Tornion pieneltä kentältä, josta olen ehkä vain pari kertaa aikaisemmin lentänyt. Kiireinen aikatauluni johtuu siitä, että minulla on sovittuja aikoja Teneriffalla.
Finnairin pieni kone lensi puolitoista tuntia Helsinkiin. Siellä yövyin terminaalihotellissa, joka on kellarikerroksessa ja ilman ikkunoita. Olen yöpynyt siellä kerran aiemminkin, enkä suosittee. Hotelli oli vaikea löytää nyt remonttien jälkeen ja sinne oli mutkikas käytävä, uuvuttavaa raahata laukkua – ylioppilaslakki oli toisessa kassissa.
Nukuin muutaman tunnin unet, sillä Norwegian lähti jo puoli seitsemältä aamulla ja portille suositellaan tulemaan ajoissa, pari tuntia aiemmin turvatarkastuksineen. Helsinki-Vantaan turvatarkastus on paras! Ei mitään laukusta ulos otettavaa.
Norjalainen lensi vakaasti ja aikataulun mukaisesti Malagaan, jossa jouduin odottamaan alkuiltaan saakkaa. Otin taas paikan loungesta, sillä paitsi että hintaan kuuluu ruokaa ja juomaa, on helpottavaa oleskella lepotuolissa, jossa pääsee lähes makuuasentoon. Lepotuoliosasto on tilavan loungen nurkassa.
Vuelingilla lensin Teneriffalle. Yhtiö kannattaa FC Barcelonaa mainoksista päätellen. Espanjalaiset ja Kanariot ovat, kuten tiedämme, urheiluhulluja!
Tenerife Nortelta tulin Titsalla 30 Puertoon. Olin kovin uupunut viikon matkustusrumban jälkeen. Kotona on hyvä levätä matkaväsyt. Ja Teneriffalle saapuessa tuli taas se hyvä kotiintulo-olo!
********************
Kanarian aamutv:ssä RTVC.es tänään 4.6. kerrottiin yliopistojen pääsykokeiden olevan käynnissä
Toinen pääuutinen oli lakihanke siitä, ettei asuntoja enää myytäisi ulkomaalaisille, sellaisille investoijille, jotka eivät asu pysyvästi saarella.
Ensin lento Tenerife Nortelta Vuelingilla Malagaan, kahdeksan tunnin odotus loungessa, sitten Norwegianin myöhässä ollut yölento Helsinkiin, aamulla Finnairilla Ouluun, junalla Kemiin ja taksilla Tornioon. Busseja ei kulkenut Tornioon ollenkaan helatorstain takia.
Nyt olen Torniossa, joka on kovasti muuttunut näinä vuosikymmeninä. Ihmetyttää hotellien suuri määrä. Hallituskadullakin on hotelli toisensa perään. Yöpyvätkö turistit täällä? Norjalaiset? Ruotsalaiset? – Aikoinaan, parikymmentä vuotta sitten, norjalaiset kävivät turisteina Oulussa, rannalla Nallikarissa ja ostoksilla kaupungilla, kun heille Suomi oli halpa.
Haaparanta on tuossa kävelymatkan päässä ja siellä lienee tehokkaammat tukiasemat, kun sekä älykello, iphone ja ipad kaikki jumiutuivat Ruotsin aikaan. Sain ne oikeaan sillä ”mummokeinolla” joka toimii: kysyin pojaltani. Nykynuoret osaavat neuvoa.
Alakuvassa on entinen Suensaaren lukio, Tornion yhteiskoulu, joka on sekin nykyään Gran Hotel.
Olen Helsinki-Vantaalla aloittelemassa parin viikon matkustelua edestakaisin. Miksi, se selviää myöhemmin. Mitä uutta täällä? Tuo helppo turvatarkastus on jo vanha asia, jonka jo melkein olin unohtanut. Mutta helppoa on se, että mitään ei enää tarvi ottaa laukusta pois, kaikki vaan kaukaloon sellaisenaan ja läpivalaisuun – vai mikä kone lienee – näyttää magneettikuvauslaitteelta. Tarkistus meni läpi, enkä itsekään joutunut mihinkään tarkempaan syyniin kun kävelin tarkastusportin lävitse.
Kirjauduin kentän wifiin. Silloin ilmestyi meseviesteihin kuvassa näkyvä tekoälyilmoitus. En tarvi sitä, enkä käytä, mutta tarkkailevat siis. Kun noin vuosi sitten kirjoitin blogiin pienen tekstin tekoälystä, vastaukset ovat saaneet minut uupumukse partaalle, kun olen niitä poistanut roskakoriin. Suurin osa täyttä puppua, venäjäksi ja englanniksi. Satoja viestejä. Käyköhän nyt samoin?
Useimmin käyttämäni reitti Suomeen on Tenerife Norte – Malaga – Helsinki, niin myös tällä kertaa. Alkumatka residenttialennuksella, jonka kyllä ”häviää” hotelliyössä Malagassa, mutta on luksusta nukkua yö hotellissa verrattuna suoraan ja puuduttavaan kuuden ja puolen tunnin lentoon.
Jotenkin onnistun näköjään matkustamaan aina kalliimpien juhlapäivien aikaan! Viimeksi oli Malagan Feria-aika, josta en edes tiennyt. Nyt vietetään pääsiäistä, sekin tuli valittua vahingossa, sillä tälläkään viikolla ei ole minulle mitään erityisempää merkitystä. Lapsena pukeuduttiin noita-akoiksi, mutta virpomiseen en muista osallistuneeni. – Omat lapset kyllä virpoivat, noita-aikoina, ja muistan heidän riemunsa suklaa- ja muita makeispalkkioita vertaillessa.
Ja sitten se joka loman P.S.: Naapuri pitää silmällä Puerton asuntoa, joten okupantit pysykää poissa!
Lomani ei ole pitkä, lentelen useamman kerran edestakaisin, enkä tunne siitä syyllisyyttä.
Olen taas Malagassa, tutuksi käyneellä lentoasemalla. Tällä kertaa en mennyt loungeen, enkä olisi voinutkaan, sillä nyt ei ole jatkolentoa. Malagan kenttä on sopivan pieni, ja rauhallisia oleskelupaikkoja löytyy mm terminaalin kummankin päädyn toisesta kerroksesta, jossa on myös latauspaikkoja. Tällä kertaa lataan kaikkia kolmea laitetta: älykelloa, puhelinta ja tablettia. Alakerta, josta on kulku porteille, oli ainakin tänään vilkas.
Malaga taitaa olla suosikkilentoasemani täällä peninsulassa. Madrid on mielestäni liian suuri, Barcelonassa taas kohtaa kieliongelmia katalaanin vuoksi, tosin espanjaa siellä tietysti myös käytetään, ymmärretään ja puhutaan. Barcelonan hinnat vaikuttavat kokemukseni mukaan hieman kalliimmilta.
Pienempiä kenttiä on myös, mutta ne sattuvat reitilleni harvemmin.
Kioskeja, ravintoloita ja kauppoja on täällä Malagan kentällä muutamia, paljon enemmän kuin Tenerife Nortella, mistä aamulla lähdin. Kiersin kaikki kaupat ajankulukseni, mutta ostin vain vettä. Kävin syömässä Giraffessa, jossa hauska puhuva ja ilmehtivä robotti toi annoksen pöytään, tosin tarjoilija vähän avusti.
Odottelen Suomesta saapuvaa SAS:n konetta ja sillä tulijaa.
Pikareissulla. Pohjoisen kenttä on ehdoton suosikkini, etelään menen/tulen vain jos on pakko. Titsalla pääsee hyvin kentälle nykyään, kun numero 30 kulkee aamusta iltaan. Tosin oli lähdettävä Puertosta jo klo 6, mutta parempi aikaisin kuin liian myöhään.
Ja yhden pienen laukun menetelmä on paras: koneessa edellä olevan penkin alle mahtuvaan laukkuun saa mukaansa kaiken tarpeelliseen. Uskon, että monet kuljettavat turvallisuuden tunteen takia paljon turhaa tavaraa mukanaan. Eräs sukulainen tapasi käydä Teneriffalla muutamia kertoja noin kerran vuodessa. Hänellä oli vain pieni reppu matkassaan. Kaikkialla on kaikkea, tavaroita on muutenkin liikaa. Ja aika vähällä tulee toimeen, kokeilkaapa!
Vasemman ylälaidan kuvassa on tuo laatikosto, jota pitää hieman pelätä: mahtuvatko käsipakaasit siihen vain joutuuko maksamaan lisämaksun? Tällä kertaa laukkuja ei mitattu, mutta olen nähnyt sitäkin tehtävän ja maksuja perittävän.
Lento meni hyvin. Tein päivän lennoilla vertailevaa ”tutkimusta”. Sen huomasin, että espanjalaiset ja kanariot ovat koneessa paljon vilkkaampia ja eläväisempiä kun Norwegianin koneessa aamupäivällä tulleet nordicot. Kotoisaa kuulla taas espanjan pulputusta!
Pääsimme laskeutumaan Los Rodeokseen ja Titsa 30 kulkee kerran tunnissa koko päivän pohjoisen kentältä Puertoon.
Ja aamulla Teide kurkisti minua pilven raosta. Kotikatu on alakuvassa. Tuttua ja mukavaa olla täällä.
Paluumatka kotiin: Lähijunalla Tikkurilaan, sieltä vaihto lentokentän junaan, sitten kentälle terminaaliin. Paljon puhuttuja turvatarkastusjonoja oli, mutta ne etenivät kohtalaisen ripeästi. Norwegianin kone oli lähes täysi ja kulki aikataulussa, hieman edelläkin, sillä saavuimme Malagaan kymmenisen minuuttia etuajassa.
Olin oppinut edelliskerrasta, että menin suoraan lähtökerrokseen ja Vuelingin facturación -tiskille. Minulla ei taaskaan ollut ruumaan menevää matkatavaraa, mutta se certificado de viaje, josta jo monesti olen maininnut, täytyi taas näyttää, jotta sain tarjeta de embarquen. Nyt prosessi sujui ongelmitta.
Koska minulla oli noin kuusi tuntia aikaa, menin toiveikkaana lounge -jonoon ja nyt pääsin ja ehdin sinne! Olen nauttinut loungen antimista nyt muutaman tunnin: runsas ja koko ajan täydentyvä valikoima tapasannoksia, viinejä ja cavaa! Luksusta – ja edullisempaa kuin se, jos olisi kaiken ostanut tuolta alakerran baareista.
Tätä kirjoitan loungessa, tablettia, älykelloa ja kännyä ladaten. Parin tunnin kuluttua lähtee lento Tenerife Nortelle. Toivotaan, ettei käy niinkuin viimeksi, kun pilvisyyden takia kone joutui laskeutumaan poikkeuksellisesti etelän kentälle.
Malagasta lähdin aamulla aikaisin kentälle. Jo ennen auringon laskua oli kuumaa, 32˚. Yöllä oli ollut tämän vuoden ensimmäinen superluna, joka vielä aamulla oli hieman näkyvissä. Norwegian oli aikataulussa, koneeseen lastattiin pikavauhtia sekä tavarat että ihmiset ja hyvien myötätuulten mukana Suomeen saavuttiin puoli tuntia etuajassa.
Koneen reitti kulki Espanjan yli Madridin tienoilta, Ranskan yli, Belgian yli, Hollannin yli Amsterdamin seudulta, Saksan länsiosan yli, jatkaen Tanskan ilmatilassa Ruotsin puolelle, sitten Tukholman ohi ja Suomeen Turun seudulle ja Helsinki-Vantaalle.
Suomessa on vielä kesä. Yöllä on jo alle 15˚ ja päivällä 20˚ tuntumassa. Mukavan viileää siis. 🙂
