Kotiinpaluu

Tila

Palasimme eilen Teneriffalle Jettimen lennolla. Oli hyvä lähteä Suomen kireistä pakkasista. Outoa lennolla oli se, että omia eväitä ei sallittu. Koskaan ennen en ole moista määräystä havainnut. Emme sitten uhmanneet sääntöjä, suomalaistyyliin tottelevaisina. Emme myöskään olleet tilanneet ateriaa lennolle (riisi ja kana niukin maustein tai lisäkkein ei kiinnostanut) eikä ostovalikoimakaan ollut kaksinen. Suora lento oli puuduttava ja nälkäkin jo vaivasi Tfe Surilla.

Turisteja oli kentällä paljon, etenkin suomalaisia! Jettime näyttää lentävän paitsi Helsingistä, myös mm. Oulusta ja Vaasasta. Seuraavalla kerralla valitsen toisen lentoyhtiön: eväskielto, käsimatkatavaramäärä 5kg, huono ostettavien ruokien valikoima koneessa.

Titsalla 10 pääsimme Santa Cruziin, jossa kävimme Intercambiadorin ravintolassa syömässä lounaan ja jatkoimme 103:lla Puertoon.

Ihanan lämmintä +23!

Aamu-uutisissa oli yhtenä aiheena edelleen crisis migratoria, veneillä saapuneiden pakolaisten suuret määrät Kanariansaarilla. Viime vuonna tulijoita meren takaa Afrikan maista on ollut noin 50 000 henkilöä. Ongelmana ovat etenkin alaikäiset ja heidän jatkosijoittamisensa. Manner-Espanjaa ja muita Euroopan maita odotetaan avuksi.

Saarilla valmistaudutaan Los Reyes Magos -juhlintaan. Loppiaisaattona kulkueita, cabalgatas, järjestetään monissa kaupungeissa. Puertossa kulkue lähtee Castillo San Felipeltä ja päätyy Martianezin ostoskeskuksen lähistölle. Kulkueen lähtöajan on ilmoitettu olevan 18.30, mutta kokemukseni mukaan aikataulut täällä harvoin pätevät.

Lotería

Tila

Ja niinpä matkani kävi taas lämpimästä kylmään, Teneriffalta lumiseen Pohjois-Suomeen. En ole viettänyt joulua Suomessa koko Teneriffalla asumiseni aikana (14 vuotta).
Teneriffalla reilu kolme viikkoa kului nopeasti: terveydenhuoltoa (urgencia, Hospiten Tamaragua ja Bellevue, Centro Salud Casco Botanico), byrokratiaa (kaksi asianajajaa, inmobiliaria), pikkuisen aikaa jäi nauttia lämmöstä ja kahvilakulttuuristakin.

Tämän päivän kohokohta oli netin kautta katsottu perinteinen Espanjan jouluarvonta, lotería de navidad. Kuva on rtvc.es -kanavan lähetyksestä, jossa kerrottiin useita voittoja tulleen myös saarille. Ja taas TF-1:llä sijaitseva huoltoasema lähellä etelän kenttää sai voittoja, kuten joka vuosi. Jokohan ensi vuonna toteuttaisi aikeensa ja kävisi arvanostossa siellä?

Joulunajan jälkeen palaan Puerton kotiin. Sinne on jo ikävä, kun on tullut matkusteltua Suomeen viime aikoina enemmän kuin aiemmin.

Blogin kohtalosta

Tila

Blogissa on ollut tauko ja olen matkustellut nyt Suomessa ja tehnyt yhden pikkureissun Tallinnaan. Matka on kulkenut näin: Hyvinkää – Tallinna – Hyvinkää – Oulu – Kemi – Oulu – Hyvinkää. Syksy alkaa kääntyä talveksi täällä Suomessa ja pakkasasteet eivät miellytä; mieli palaa Puerton lämpöön. Sinne olisi lähiaikoina aie.

Olen miettinyt sitä, lopettaisitko blogin vai jatkanko. Teneriffan asioista olen kirjoittanut paljon, alanko toistaa itseäni jos jatkan? Saarella olisi tosin vielä paljon minullekin uutta nähtävää ja koettavaa. Omasta elämästä en kovin henkilökohtaisia asioita halua jakaa. Asiatietoa mm Teneriffasta saa hyvin muualtakin netistä, mm facesta, siellä Pohjois-Teneriffan suomalaiset -ryhmästä.

Toisaalta olen jo näinä vuosina niin tottunut ajattelemaan asioita blogin kannalta, että tuntuu tyhjältä, kun ei katsokaan maailmaa ”blogilaseilla”. – Joten, ehkäpä jatkan taas!

Tellervo matkustaa

Tila

Ja taas matkalle. Blogi velvoittaa. 🙂

Tälläkin kertaa oli ongelmia Tellervon kanssa. Se kun on toinen nimeni ja täällä se ymmärretään ensimmäiseksi sukunimekseni. Sillä nimellä check in:ssä on toistuvasti etsitty ”kadonneita” lentotietoja. Löytyivät ne lopulta. Nyt matkustan vain Malagaan.

Teneriffalla paloi eilisenkin päivän, Sauzalin tienoilla. Sammutushelikoptereita lensi kaupungin yli vesipusseineen. Meillä on ollut erittäin kuumaa. Minun parvekkeellani mittari näytti eilen varjossa 34 astetta, mutta korkeampiakin lämpötiloja on saarella nähty.

Toinen ongelma saarilla nyt (tai edelleen) on crisis migratoria. Afrikasta saapuu joka päivä täyteen lastattuja pakolaisveneitä. Etenkin Hierrolle veneitä on tullut viime päivinä paljon.

VIP

Tila

Ensimmäistä kertaa elämässäni varasin paikan sala VIP-loungesta. Olen Malagassa ja koneiden vaihdon välillä on kahdeksan tunnin tauko. Nämä VIP-jutut eivät periaatteessa ole minun juttujani, niinkuin eivät mitkään hienostelujutut muutenkaan. Takinkääntö? Voi ei! Ei tietenkään.

Kokemus oli kuitenkin hyvä. VIP-lippu maksoi noin 30€ ja sillä sain olla loungessa koko lentojen väliseen odotusajan. Hintaan sisältyi kaikki ruokatarjoilu viineineen, cavoineen ja jopa torkahdin yhdellä nahkasohvalla lyhyiden yöunien jälkeen. Lähdin Puertosta taas aamuvarhaisella.

Olen pahoillani, etten ole päivittänyt blogiakaan. Älkää, ystävät hyvät, minua nyt hylätkö! Elämässäni on vaan tapahtunut nyt niin paljon uutta, että en ole ehtinyt. Puhumattakaan siitä, että olisin ehtinyt seuraamaan juurikaan Teneriffan uutisia. Palaan kyllä entisille linjoille, sitten kun elämä taas palaa uomilleen.

Mitä sitten on tapahtunut? Orotavan talon kauppa on lähes selvä, notaarille on jo aika. Toivotaan, että mitään mutkia tähän matkaan ei enää tule, paljon on niitä jo ollut.

Ja parisuhteessa, siinäkin, on muutoksia. Kerron sitten, kun on oikea aika.

Olen matkustamassa taas (!) Suomeen. Kävin Teneriffalla ”lomalla”. Palaan sinne kotiini kyllä.

Kuvat ovat Malagan VIP -loungesta. Odottelen Norwegianin lentoa Helsinkiin.

Matkalla taas

Tila

Matkapäivä. Aamuseitsemän jälkeen lähdin Puertosta lentokenttätitsalla 30 kohti pohjoisen kenttää. Sieltä Vuelingin siivin lento vei ensin Barcelonaan ja pienen odottelun jälkeen toisella Vuelingin koneella Madridiin. Minua huolettivat vähän Madridin seudun sateet viime päivinä, mutta onneksi niistä ei ollut jäljellä kuin yksi musta pilvi laskeutuessa. Se tosin heilutteli konetta melko paljon. Hyvin pääsimme kuitenkin alas.

Madrissa kulkee terminaalien välillä ilmainen bussi, sillä terminaali 4 on etäällä kolmesta muusta terminaalista. Yövyn taas kerran lentokenttähotellissa, se on minulle jo lähes harrastus. Ja matkalla olo on mukavaa, vapaana kaikesta ja ”ei missään”.

Matkalaukkujen maksullisuudesta johtuen minulla oli nyt se ”pieni laukku”, jonka saa ilman lisämaksua edessä olevan penkin alle. Vahva suositus: isohko, tukevasta kankaasta ommeltu kangaskassi, johon saa mahtumaan kohtalaisen määrän vaatteita ja tavaroita on hyvä ratkaisu. Melkein sama määrä mahtuu kuin pieneen matkalaukkuun. Kassin sai sitten sullottua penkin alle, eivätkä tavarat edes kärsineet, olivat omissa pussukoissaan (ns meikkipusseissa) kassissa. Kätevämpääkin kuin matkalaukkujen nostelu ylähyllylle. Kiitos kassista ES!

Matkalla taas

Tila


Tapasin eilen bloginlukijaystävääni. Oli mukava ja kiinnostava keskustelutuokio. (Onkohan kolme tuntia tuokio?) Me, jotka olemme eläneet nuoruutemme 60- ja 70-luvuilla olemme edelleen – ainakin sisältä päin – niitä vanhoja hippejä, vasemmistolaisia, anarkisteja ja kapinallisiakin. Ulkokuori on vaan vähän rapistumassa mutta mitä siitä! Suremme nykymaailman menoa, oikeistolaistumispolitiikkaa, sotia ja konflikteja. Me, rauhan ja rakkauden sukupolvi!

Illalla katsoin uutisia. Åbo Academissa oli tehty tutkimus Suomen viime vaalien äänestäjistä. Yli 65-vuotiaat eivät äänestä perussuomalaisia. Eivät tietenkään, me emme ole vaihtaneet nuoruuden ideologiaamme, emmekä vaihda.

Nyt kotimatkan jatkuu. Tänään lennän Norskilla Espanjan mantereelle. En ole lentänyt heidän koneellaan sitten pandemian, koska peruuntuneiden lentojen korvaamisessa oli ongelmia ja taisi koko yhtiö olla vaikeuksissa. Toivottavasti matka menee hyvin.

Täytyy antaa positiivista palautetta lentokenttähotelli Pilotille. He hyvittivät kaksi yötä, jotka minulla jäivät käyttämättä kun edellinen matkani peruuntui koronan takia. Ne yöt vietin nyt hotellissa.

Tax free palautuksen uudesta elektroniikastani sain anottua Treminaali 2:n tuloaulassa sijaitsevalla Planet-tiskillä. Palautus maksetaan luottokorttitilille muutamassa päivässä. Tällä kertaa piti näyttää myös ”sinetöity” (= tax free -teipattu) paketti.

Teneriffalla ja Puertossa alkaa heinäkuu, juhlakuukausi. Fiestojen ohjelma on jo ilmestynyt, täytyy perehtyä siihen kunhan olen kotona.

Suomeen

Tila

Loma Berliinissä meni nopeasti ja pääasia oli yhdessäolo lasteni ja lapsenlapseni kanssa, kaupungin nähtävyydet jäivät tällä kertaa katsomatta. Osan niistä olen nähnyt jo aiemmilla reissuilla, joten mitään en niistä nyt kaivannutkaan. Lapsi kasvaa, kehittyy ja muuttuu nopeasti, miljoonakaupunki on ja pysyy seuraavaankin matkaan saakka. Toivottavasti, sillä tänä rauhattomana aikana ei tiedä koskaan mitä tapahtuu! 


Niin jäi suurkaupunki taakse, palasimme Finnairin siivin Helsingin kautta Ouluun.  Koivut ovat saaneet oksilleen  keväänvihreät lehdet, mutta ilma on vielä viileää.

Miltä tuntui palata Suomeen? Yritin saada kiinni tuntemuksistani: ei, en koe ”ihanaa tulla Suomeen” -tunnetta, mutta Teneriffalle palatessa sen palaamisen ilon ja sykähdyksen tunnen. Kotiseutuvieraus, se kirja pitäisi lukea uudestaan!

Birgit

Tila

Berliinipäivät ovat kuluneet lapsen ehdoilla leikkipuistoissa, joita kaupungissa on paljon sekä hotellissa ja sen pihalla leikkiessä. Kaupunginosa Mittessä on rauhallista ja miellyttävää, metrolla Alexanderplatzille matka on vain kaksi pysäkkiä. Kävin siellä ostoksilla – lämpimiä vaatteita oli liian vähän mukana. 

Olimme samanlaisella lomalla vuosi sitten ja nyt seutu alkaa tuntua jo tutulta. Ei olisi ehkä hassumpi asumispaikkana Berliinikään, mutta kieltä täytyisi opetella. Vastaanotossa työskentelee nuori mies, joka puhuu myös espanjaa! Taas kerran vakuutuin siitä, että espanja on maailmankieli. 
Hintataso on täällä  hieman korkeampi kuin Teneriffalla, mutta tietysti halvempaa on Suomeen verrattuna.

Berliiniin

Tila

Malagassa vietetyn yön jälkeen lensin Eurowingsillä Berliiniin. Ensimmäinen kerta tällä lentoyhtiöllä, kokemus oli hyvä. Tilaakin oli riittävästi, sillä kone ei ollut täysi. Minulla oli taas ennakkotilaustaksi, jonka nimilapun näet kuvassa. Hieman oli nimeni muuttunut, mutta tunnistin itseni silti. 

Berliini näyttää paitsi suurkaupungilta, myös näin toukokuussa vihreältä ja puistoja on paljon. Ihmisiä oli paljon piknikillä puistoissa,  mutta eilinen äitienpäivä saattoi vaikuttaa asiaan. Ajelimme yli Spree-joen, ohi East Side Galleryn (osa muurista) ja Berlin Alexanderplatzin tuttuun hotelliin, jossa tyttäreni jo odotti.

Poikaani ja lapsenlastani nyt odotellaan, he saapuvat tänään. Sitten tämä mummo on onnellinen, kun lähes koko perhe on koossa pitkästä aikaa.