Paluumatka

Tila

Paluumatka: Hotellilta Berlinin kentälle terminaaliin 1, josta Eurowingsillä Helsinkiin. Tuulet olivat myötäiset ja kone oli puoli tuntia etuajassa perillä. Laukkujen kanssa oltiin lähtöportilla tarkkana: basic-hinnalla sai ottaa mukaan vain yhden 40x30x25 käsimatkatavaran. Käsilaukunkin jouduin piilottamaan tuohon käsipakaasiin, joka onneksi oli niin tyhjä, että sinne mahtui.
Olen huomannut, että mitä enemmän matkustaa, sitä vähemmällä tavaralla tulee toimeen. Viikon reissuun on ihan turha ottaa mukaan matkalaukullista tavaraa etenkään nykyään, kun halvimmat liput eivät useinkaan sisällä maksuttomia laukkuja.

Suomessa näyttää olevan kesä vehreimmillään. Alemmat kuvat ovat Hyyppärästä (hevosineen) ja Vantaanjoen mutkasta Vaiveron myllytilan kohdalta.

Kotimatkalle

Tila



Nyt alkaa olla hyvä aika poistua Berliinistä. Täällä alkavat jatkapallon EM-kisat ja kaupunki on täynnä äänekkäitä faneja ja kaipa myös pelaajia. Meteli oli alkanut jo viime yönä, mutta onneksi en kuule juuri mitään toisella korvallani ja se sattui olemaan ylöspäin juuri silloin kun joku voitti, ilmeisesti Saksa.

Kävimme syömässä lounasta vietnamilaisessa ravintolassa. Tein sen virheen, joka on sattunut aiemminkin: lisäsin pöytämausteita (mm. chili) kokeilematta vahvuutta – pidänhän voimakkaasti maustetusta ruuasta – ja kävi niin, että yskin, kurkkua poltteli ja hikoilutti, mutta eihän ruokaa saa jättää syömättä. Hyvää se oli, mausteita vain ”hieman” liikaa.

”Teessä” oli inkivääriä, minttua, sitruunaruohoa, limeä, hunajaa. Se ei siis ollut teetä, vaan yrttihauduketta, mutta hyvää sellaista.

Urban Nation

Tila

Kävimme Urban Nation -nykytaidemuseossa. Pieni ja mielenkiintoinen tila kantaaottavine näyttelyineen oli kiinnostava, niinkuin nykytaide on mielestäni aina.
Museorakennuskin (sijaitsee vanhassa talossa) muuttaa ulkoista olemustaan, sillä lyhyin väliajoin se saa uudet muraalit seinilleen. Nyt talo näytti tältä:

Eikä vastapäinen talokaan ollut perinteisesti maalattu.

Museoon ei ollut sisäänpääsymaksua, lahjoituksia sai halutessaan antaa. Museossa järjestetään myös työpajoja, jossa halukkaiden on mahdollista toteuttaa luovuuttaan.

Lähin metropysäkki on Nollendorfplatz, mikäli joku kiinnostuu käymään. Suosittelen kyllä, kuten aina contemporary art-paikkoja.

Kaupungilla

Tila

Päivä kaupungilla. Ajelua metrolla ja suurkaupungin katselua. Lyhyen reitin lipun (kolme metropysäkkiä tai 6 bussi- tai raitiovaunupysäkkiä) voi ostaa edullisesti automaatista. Berliinin metrossa ei ole portteja sisääntuloissa tai ulosmenoissa, kuten jossakin muualla, vaan lippu täytyy olla vain kulkuvälineissä. Tarkastuksia on ja sakot saa ilman lippua matkustava, kuten yleensä kaikkialla.

Olimme liikkeellä arkipäivänä ja keskellä päivää, joten tungoksia ei ollut. Muutenkin kaupungilla oli rauhallista. Vitamiineja, hivenaineita ja luontaistuotteita myydään täällä paljon ja edullisia kauppoja löytyy, etenkin kun on paikallinen opas. ”Hienostokaupat” ja suuret ostoskeskukset kiersimme kaukaa.

Берёзка

Tila

Berliinissä, miljoonakaupungissa, on kaikkea. Jos aikaa ja voimia riittäisi, voisi löytää monenlaista mielenkiintoista. Eilisen päiväkävelyllä löysimme sattumalta venäläisen kaupan, berjozkan, jossa oli myytävänä elintarvikkeita, mm. kaviaaria, kala- ja vihannessäilykkeitä, hedelmiä, suklaata, juomia ja paljon muuta. Siellä oli myös pieni kahvila tai teehuone, siellä joimme teet ja puhuimme hieman venäjää kauppiaan kanssa. Kovasti on venäjänkielen taitoni ruosteessa. Joskus osasin sitä enemmän. Mutta kauppias ilahtui, saimme suklaamatrjoshkat kaupantekijäisiksi.

Vastustan tietysti sotaa enkä kannata mitenkään Venäjän nykyhallintoa, mutta venäjän kielestä pidän kovasti ja toivoisin, että matkailu ja muu kanssakäyminen maan ja sen kansan kanssa pian normalisoituisi.

Alarivissä on ruokakuvia: itämaisia maukkaita annoksia ja kuva hotellin kuohuviiniaamiasesta.

Berliiniin

Tila

Espanja on maailmankieli, kuten olen jo monesti todennut. Lensin Helsingistä Berliinin Willy Brandtille nimetylle kentälle (Berlin airport) Eurowings:n siivin. Kun saavuin koneeseen, lentoemäntä ja stuertti puhuivat keskenään espanjaa. Se ilahdutti, tilasin teeni siis tutusti espanjaksi.

Olin tilannut ennakkoon taksin, sen odottamisen ajaksi kokoontumispaikaksi ilmoitettiin viestissä Café Nuuuork. Täytyy olla kirjoitusvirhe tai käännösvirhe, ajattelin. Mutta ei, kahvila oli todella nimeltään NUUUORK kolmella U:lla! Odotin noin viisi minuuttia. Saksassa sovitut asiat toimivat hyvin, eikä liikenneruuhkiakaan nyt ollut.

Kuljettaja, ystävällinen nuorimies, oli palestiinalainen. Sympatiat hänelle!

Kun kirjauduimme tyttäreni kanssa hotelliin, ilmeni, että reseptionissa työskenteli Lanzarotelta kotoisin oleva mies. Taas puhuin espanjaa!

Matkalla

Tila

Näkemiin taas Teneriffa vähäksi aikaa!

Lensin Vuelingilla Barcelonaan. Sattui taas niin hyvä onni, että sain koko kolmen penkin rivin itselleni, kun kone ei ollut täysi. Se on mukavaa matkustamista, voi vaikka ottaa pienet siestat penkillä.

Barcelonan kentän seutu on jo niin tuttu, että tiesin ennakkoon, miten mennä hotellikuljetuksen pysäkille. Ja mikä parasta, hotellin vieressä on suuri ostoskeskus, josta kävin tuliaisia lapsenlapselle. Ne ovat pieniä, mutta tärkeitä viemisiä.

Täällä Kataloniassa oma kieli on löytänyt hyvin paikkansa. Kaupassa kyltit ovat katalaania, tv:ssä suuri osa kanavista on katalaaniksi, mutta onneksi löytyy ”ikiuutiskanava” 24h myös espanjaksi.

Poliittisia ajojahteja näyttää taas olevan meneillään. Pääuutinen täällä on pääministeri Pedro S:n vaimon väitetyt korruptioepäilyt. Podemoksen puheenjohtaja ja entinen maan varapääministeri Pablo I antaa tukensa Sanchezille, sillä Pablo ja vaimonsa joutuivat muutama vuosi sitten samanlaisen ajojahdin kohteeksi. Pablo kirjoittaa, että hän ei halunnut uhrata perhettään politiikan likaisella pelikentällä ja lopetti valtakunnanpolitiikassa. – Ja ketkä olivat kaiken mustamaalaamisen takana? Oikeisto ja äärioikeisto, molemmissa tapauksissa.

Tänään jatkan Suomeen.

Teneriffan asuntoni ovat vartioituna.

Pohjoisessa

Tila

Pistäydyin pohjoisessa: Oulu, Kemi. Täällä on vielä talvi, lunta riittämiin ja valkoista hankea. Omaisten tapaamista tämäkin: pari mummopäivää lapsenlapsen kanssa, vierailu äitini luona.

Mikä onni, että ei tarvitse enää asua täällä talvimaassa! Sukulaiset ovatkin ainoa syy käydä täällä. Jos ketään läheisiä ei olisi, en usko että Suomessa kävisinkään. En ole talvi-ihminen, enkä varsinkaan kevätihminen! Valkoinen lumi ja kirkas terävä valo ahdistavat.

Etelä-Suomea vielä katsahdan seuraavaksi, josko siellä viihtyisi paremmin. Paluu Teneriffalle on muutaman päivän päässä, siellä on asioita hoidettavana ja siellä viihdyn paremmin.

Silloin yli 14 vuotta sitten Teneriffalle muuttoaikeissani mietin, mitä tulisin Suomesta kaipaaman. En ole kaivannut oikeastaan mitään. En haaveile suomalaisesta ruisleivästä tai suklaasta niinkuin monet Teneriffan talviasukkaat. En ikävöi mitään Suomen paikkakuntaa – kun en ole mistään kotoisinkaan.
Ja valitettavasti nykytilanne (ja -hallitus) on Suomessa huolestuttava, huono. Terveydenhuoltoa ajetaan alas, tuet leikataan, lakko-oikeuskin viedään, hyvinvointivaltiota ei kohta enää ole – jos nytkään.

Uskooko kukaan, että Suomi on maailman onnellisin maa? En minä ainakaan.

Kanariansaarillakin on ongelmansa, en sitä kiellä. On taloudellisia vaikeuksia, työttömyyttä, asuntopula, kuivuusongelma (viime päivinä on onneksi satanut runsaasti), ja myös liikaturismi on uhkaamassa saaren ainutlaatuista luontoa.
Mutta ilmasto, eternal primavera, sekä lämmin suhtautuminen kanssaihmisiin ovat eräitä niistä asioista, jotka sinne houkuttavat.

Matkalla taas

Tila

Lähdin eilen Puertosta kohti pohjoista. Ensin Barcelonaan, koska residenttialennuksella saan edulliset lennot peninsulaan, Manner-Espanjaan. Nykyiset matkatavarasäädökset vaan aiheuttavat sen, että hikistä hommaa on matkanteko: koska koneeseen saa halvimmassa kategoriassa ottaa vain edessä olevan penkin alle mahtuvan laukun, on harrastettava kerrospukeutumista, sillä Suomessa, jossa myös pistäydyn, on vielä kylmää. Yhden pienen laukun kuljettaminen on sitä paitsi kätevää, ei tarvi jonotella matkalaukkua hihnoilta.

Saako käsilaukku olla pienen laukun (n. 30x40x20) lisäksi? Jotkut lentoyhtiöt ainakin ohjeissaan sallivat vain yhden laukun. Vuelingilla käsilaukku ei aiheuttanut ongelmia.

Yövyin Barcelonassa lentokenttähotellissa. Harrastan myös lentokenttähotelleja, sen lienevät lukijat jo huomanneet. En jaksa yölentoja!

Hotellin tv:stä sain näkymään vain katalaanin- ja englanninkielisiä uutiskanavia. Väsyneenä en jaksanut kovin perinpohjaisesti kyllä etsiäkään.

Barcelonassa on kaksi terminaalia. Saavuin T1:een ja lähden T2:sta. Terminaalien väliä kulkee maksuton lanzadera 24h vuorokaudessa.

P.S. Puerton asuntoni ovat asuttuja/valvonnassa.

Kotiinpaluu

Tila

Palasimme eilen Teneriffalle Jettimen lennolla. Oli hyvä lähteä Suomen kireistä pakkasista. Outoa lennolla oli se, että omia eväitä ei sallittu. Koskaan ennen en ole moista määräystä havainnut. Emme sitten uhmanneet sääntöjä, suomalaistyyliin tottelevaisina. Emme myöskään olleet tilanneet ateriaa lennolle (riisi ja kana niukin maustein tai lisäkkein ei kiinnostanut) eikä ostovalikoimakaan ollut kaksinen. Suora lento oli puuduttava ja nälkäkin jo vaivasi Tfe Surilla.

Turisteja oli kentällä paljon, etenkin suomalaisia! Jettime näyttää lentävän paitsi Helsingistä, myös mm. Oulusta ja Vaasasta. Seuraavalla kerralla valitsen toisen lentoyhtiön: eväskielto, käsimatkatavaramäärä 5kg, huono ostettavien ruokien valikoima koneessa.

Titsalla 10 pääsimme Santa Cruziin, jossa kävimme Intercambiadorin ravintolassa syömässä lounaan ja jatkoimme 103:lla Puertoon.

Ihanan lämmintä +23!

Aamu-uutisissa oli yhtenä aiheena edelleen crisis migratoria, veneillä saapuneiden pakolaisten suuret määrät Kanariansaarilla. Viime vuonna tulijoita meren takaa Afrikan maista on ollut noin 50 000 henkilöä. Ongelmana ovat etenkin alaikäiset ja heidän jatkosijoittamisensa. Manner-Espanjaa ja muita Euroopan maita odotetaan avuksi.

Saarilla valmistaudutaan Los Reyes Magos -juhlintaan. Loppiaisaattona kulkueita, cabalgatas, järjestetään monissa kaupungeissa. Puertossa kulkue lähtee Castillo San Felipeltä ja päätyy Martianezin ostoskeskuksen lähistölle. Kulkueen lähtöajan on ilmoitettu olevan 18.30, mutta kokemukseni mukaan aikataulut täällä harvoin pätevät.