Eilen lensin Hki-Vantaalta Malagaan, jossa lämpöasteita oli iltapäivällä 32. Ihan sopivasti siis. Mutta taas minulle sattui kalliimmat hotelli- ja taksihinnat, sillä Malagassa on feria-aika. Jo toinen kerta, kun minulle käy näin. Eihän me, ”teneriffalaiset”, tiedetä mantereen juhlista!

Lento meni hyvin ja ilmastoidussa hotellihuoneessa oli hyvä levätä.

Suosin ja suosittelen väliyötä Teneriffalle mennessä tai sieltä tullessa, suoria lentoja ei kaikeksi onneksi näin turistisesongin ulkopuolella taida ollakaan.

Tänään Teneriffalle!

Tänään kävimme Haaparannalla, siis Ruotsin puolella ja Ajoksessa, siis Kemin syväsatamassa. Ajoksessa isoon satamaan ei päässyt, mutta kalasataman, joka on uusi paikka myös minulle, löysimme.

Haaparannalla kävimme suomalaisten perusjutut: ICA Maxi ja Ikea (vain hotdogit välipalaksi). Vanhaa Haaparannan kaupunkia emme käyneet katsomassakaan, sillä olen kuullut, että noiden suurten kauppojen tulo on kuihduttanut vanhan keskustan liikkeet.

Kemissä, sairaalavierailun jälkeen ajoimme sisäsataman ohi, paljon ihmisiä oli siellä nauttimassa kesäisestä päivästä ja autojakin oli ruuhkaksi asti.
Ajoksessa oli hyvä hiekkaranta uimapaikkoineen minun nuoruudessani. Nyt se oli aikalailla umpeen kasvanut ja vaatisi kunnostusta.

Kalasatamasta näkyy hyvin Selkäsaareen, jossa pidettiin leirejä lapsille kesäisin – minun nuoruudessani nekin. Oli pioneerileiri ja lihotusleiri. Pioneerileirille kerran osallistuinkin, 60-luvulla. Lihotusleirit lienevät olleet siksi, että mahdolliset aliravitut lapset saivat ravintoa. En tiedä, oliko nimi virallinen, mutta siten leiriä kutsuttiin.

Palasin Suomeen Norwegianin yölennolla, joka lähti Malagasta klo 20.45 ja oli Helsinki-Vantaalla klo 2.20 yöllä. Tämä ei ole ollenkaan sopiva lentoaika minulle, sillä en osaa nukkua koneessa. Tilaa olisi ollut ensin koko penkkirivi, mutta sitten sain seurakseni 11-vuotiaan puheliaan pikkupojan, joka oli lomaillut perheensä kanssa useamman viikon Malagassa. Pojalla oli ehkä ollut vain espanjankielisiä kavereita lomallaan, sillä hänellä oli kovasti kerrottavaa lähes koko matkan ajan. Jalkapallojoukkueistakin hän puheli uusi Barcelonan lippalakki päässään ja ihmetteli sitä, etten minä ole minkään joukkueen kannattaja enkä tunne Ilvestä, Tapparaa tai Kärppiä. Minua ilahdutti kuitenkin tämä elämänilo, joka pojassa virtasi. Suomeen paluusta hän oli onnellinen.

Menin sitten loppuyöksi lentokenttähotelliin uupuneena: en olisi jaksanut heti jatkaa minnekään.

Nyt olen taas eteläisessä Suomessa, tänään on kesäistä, sää aurinkoista ja luonto vihreää. Sateen jäljiltä on vesilammikoita alavassa maastossa ja pelloilla. Kävimme ostamassa läheiseltä mansikkatilalta ropposen mansikoita. Makeita olivat, avomaan mansikoita jo, luulen.

Matkalla taas. Palaan Suomeen loppulomaksi.
Olen Tfe N kentällä, siis Los Rodeoksella. Onneksi paluu oli varattu tälle päivälle, sillä eilen useat lennot olivat perutut tai kovasti myöhässä, sillä täällä oli niin tiukka pilvikatto ja kovia tuulenpuuskia, että lentoja oli jouduttu perumaan, ohjaamaan muualle tai ne olivat tunteja myöhässä. Myös etelän kentällä oli ongelmia ainakin tuulen takia.

Tänään täällä Tfe N:lla on paljon väkeä ja jonot etenkin Binterin tiskille näyttävät olevan pitkät. Lomalaisia mantereelta?

Minä pääsin nyt ilman jonotusta, sillä Vueling lähetti viestin jo pari päivää sitten siitä, että tämän päivän matkan residenttistatukseni on hyväksytty jo ennakkoon. Ehkä siksi, että viivyin niin lyhyen aikaa ja tullessa certificado tarkistettiin.

Voisikohan sinne Ministeriö de Fomentoon, joka näitä residenciastatuksia matkoille myöntää, olla yhteydessä ja anoa jatkuvaa hyväksyntää residenttialennukselle? Minullahan on residencia permanente, pysyvä oleskelulupa. Espanjalaiskanarialaiseen byrokratiaan tutustuneena voi olla turha toive!

Kaksi ylimmästä kuvaa ovat Helsinki-Vantaan Restpodeista, jotka olen nimennyt lepokopeiksi, parempi nimi, eikö? Ne ovat tulokerroksen alapuolella, netistä voi varata 4-7 tunniksi. Kopissa on sohva (tyyny, lakana ja peitto selkänojan takana), pöytä ja tuoli, Wi-Fi, seinä älylasia, jonka voi himmentää. Hyvä vaihtoehto, jos on vain muutama tunti aikaa ja haluaa/tarvitsee rauhaa/lepoa.

Lensin Norskilla Malagaan, jossa yövyin tutussa Ibiksessä lähellä kenttää.

Kohta Vuelingilla Teneriffalle.

Matkustin eilen junalla Hyvinkäältä Tampereen kautta Ouluun. Junaa täytyi vaihtaa Tampereella, sillä saavuin lähijunalla R Hyvinkäältä Tampereelle. Pikajunien pysähtymisiä asemilla on vähennetty. Harmillista sikäli, että matkaa olisi mukavampi tehdä junanvaihdoitta, mutta nykyään se ei ole mahdollista. Sää oli sateinen ja kylmä: Suomen kesä on kuin Teneriffan talvi! Ainakin tänä kesänä näin on ollut.

Oulussakin satoi reippaasti. Mutta muutama mummoilupäivä on edessä, joten sade ei haittaa, mummoilu voittaa!

Tänään on ollut aurinkoista, mutta viileää. Ainolan puistossa oli silti paljon kesänviettäjiä, lomalaisia. Jäätelökioskilla oli jono, vaikka kylmä viima kävi mereltä päin. Hampaat kalisten jäätelöt söimme.

Keski-Euroopassa on kuumaa. Espanjan mantereellakin lähes 40˚, paikoin enemmän. Kanariansaarilla ei ole, kuten tiedämme, niin kuumaa kuin mantereella, meri viilentää.
Kyllä suomalaisillekin soisi jo lämmintä. Ensin ankea talvi lumineen, pakkasineen ja liukkauksineen (ainakin pohjoisessa) sitten viileä kesä. No, mitä lienee tulossa, sitä emme tiedä.

Sitten taas paluulento Suomeen.
Teide näkyi komeasti pilvimaton yllä, kun kun kone nousi pohjoisen kentältä. Tavakseni on muodostunut se, että lennän residenttialennuksella Malagaan, vietän väliyön jossakin edullisessa lentokentän läheisyydessä sijaitsevassa hotellissa ja seuraavana päivänä lennän Helsinki-Vantaalle. Niin nytkin. Suoria lentoja ei turistisesongin ulkopuolella Teneriffalta Suomeen ole – onneksi. En jaksa enää kuuden ja puolen tunnin puuduttavaa lentoa! Yön levänneenä loppumatka sujuu mukavammin.

Koko reilun kahden viikon matkustusperiodi on nyt suoritettu ja vielä onnistuneesti. Kaikki Teneriffalla hoidettavana olleet asiat sujuivat aikataulujen mukaan eikä yksikään lento ollut myöhässä.

Nyt tarvitsen muutaman lepopäivän.

Paluumatka Teneriffalle alkoi Kemi-Tornion pieneltä kentältä, josta olen ehkä vain pari kertaa aikaisemmin lentänyt. Kiireinen aikatauluni johtuu siitä, että minulla on sovittuja aikoja Teneriffalla.

Finnairin pieni kone lensi puolitoista tuntia Helsinkiin. Siellä yövyin terminaalihotellissa, joka on kellarikerroksessa ja ilman ikkunoita. Olen yöpynyt siellä kerran aiemminkin, enkä suosittee. Hotelli oli vaikea löytää nyt remonttien jälkeen ja sinne oli mutkikas käytävä, uuvuttavaa raahata laukkua – ylioppilaslakki oli toisessa kassissa.

Nukuin muutaman tunnin unet, sillä Norwegian lähti jo puoli seitsemältä aamulla ja portille suositellaan tulemaan ajoissa, pari tuntia aiemmin turvatarkastuksineen. Helsinki-Vantaan turvatarkastus on paras! Ei mitään laukusta ulos otettavaa.

Norjalainen lensi vakaasti ja aikataulun mukaisesti Malagaan, jossa jouduin odottamaan alkuiltaan saakkaa. Otin taas paikan loungesta, sillä paitsi että hintaan kuuluu ruokaa ja juomaa, on helpottavaa oleskella lepotuolissa, jossa pääsee lähes makuuasentoon. Lepotuoliosasto on tilavan loungen nurkassa.

Vuelingilla lensin Teneriffalle. Yhtiö kannattaa FC Barcelonaa mainoksista päätellen. Espanjalaiset ja Kanariot ovat, kuten tiedämme, urheiluhulluja!

Tenerife Nortelta tulin Titsalla 30 Puertoon. Olin kovin uupunut viikon matkustusrumban jälkeen. Kotona on hyvä levätä matkaväsyt. Ja Teneriffalle saapuessa tuli taas se hyvä kotiintulo-olo!

********************

Kanarian aamutv:ssä RTVC.es tänään 4.6. kerrottiin yliopistojen pääsykokeiden olevan käynnissä

Toinen pääuutinen oli lakihanke siitä, ettei asuntoja enää myytäisi ulkomaalaisille, sellaisille investoijille, jotka eivät asu pysyvästi saarella.

Ensin lento Tenerife Nortelta Vuelingilla Malagaan, kahdeksan tunnin odotus loungessa, sitten Norwegianin myöhässä ollut yölento Helsinkiin, aamulla Finnairilla Ouluun, junalla Kemiin ja taksilla Tornioon. Busseja ei kulkenut Tornioon ollenkaan helatorstain takia.

Nyt olen Torniossa, joka on kovasti muuttunut näinä vuosikymmeninä. Ihmetyttää hotellien suuri määrä. Hallituskadullakin on hotelli toisensa perään. Yöpyvätkö turistit täällä? Norjalaiset? Ruotsalaiset? – Aikoinaan, parikymmentä vuotta sitten, norjalaiset kävivät turisteina Oulussa, rannalla Nallikarissa ja ostoksilla kaupungilla, kun heille Suomi oli halpa.

Haaparanta on tuossa kävelymatkan päässä ja siellä lienee tehokkaammat tukiasemat, kun sekä älykello, iphone ja ipad kaikki jumiutuivat Ruotsin aikaan. Sain ne oikeaan sillä ”mummokeinolla” joka toimii: kysyin pojaltani. Nykynuoret osaavat neuvoa.

Alakuvassa on entinen Suensaaren lukio, Tornion yhteiskoulu, joka on sekin nykyään Gran Hotel.

Olen Helsinki-Vantaalla aloittelemassa parin viikon matkustelua edestakaisin. Miksi, se selviää myöhemmin.
Mitä uutta täällä? Tuo helppo turvatarkastus on jo vanha asia, jonka jo melkein olin unohtanut. Mutta helppoa on se, että mitään ei enää tarvi ottaa laukusta pois, kaikki vaan kaukaloon sellaisenaan ja läpivalaisuun – vai mikä kone lienee – näyttää magneettikuvauslaitteelta. Tarkistus meni läpi, enkä itsekään joutunut mihinkään tarkempaan syyniin kun kävelin tarkastusportin lävitse.

Kirjauduin kentän wifiin. Silloin ilmestyi meseviesteihin kuvassa näkyvä tekoälyilmoitus. En tarvi sitä, enkä käytä, mutta tarkkailevat siis. Kun noin vuosi sitten kirjoitin blogiin pienen tekstin tekoälystä, vastaukset ovat saaneet minut uupumukse partaalle, kun olen niitä poistanut roskakoriin. Suurin osa täyttä puppua, venäjäksi ja englanniksi. Satoja viestejä. Käyköhän nyt samoin?

Tänään Malagaan.