Oletko nähnyt nämä? Maanosia, kaikissa teksti Somos lo mismo. Yksi niistä on Plaza de Europan parkkihallin seinämässä, ulkopuolella, yksi Taoron mäellä, yksi Plaza de concejalilla. Vieläköhän löytyisi lisää?

Niitä pieniä figuureja, ihmishahmoja, joita jotkut ovat löytäneet kaupungilta eri rakennuksista, minä en ole nähnyt yhtään. Oletko sinä?

************************

Kävin ayuntamientolta, kaupungintalolta, certificado de viajen (residentin matkustusasiakirjan) ja hoja de empadronamienton (kaupungin asukastodistuksen). Taas olivat systeemit muuttuneet, siis puolessa vuodessa. Cita pitää varata netistä. Sen perusteella saa yhdestä automaatista vuoronumeron, jonka perusteella kutsutaan numeroidulle ”luukulle”. Siellä esitetään asia ja dokumentit (passi ja residencia-kortti) virkailijalle ja sitten, yllätys, yllätys: mennään uudelle automaatille. Pienen näpyttelyn jälkeen (NIE ja kännyyn saapuva koodi), kone sylkäisee ulos halutut dokumentit. Melko mutkikasta siis, mutta nyt certificadot saa ilmaiseksi, mikä on pieni parannus entiseen. Virkailijoita tarvittiin kuitenkin entinen määrä ohjailemaan asiakkaita oikeille automaateille.

Muutama päivä sitten kävimme – pitkästä aikaa – Taoron puistossa. Hotellin remontti on edelleen pahasti kesken, mutta työt näyttivät olevan käynnissä kuitenkin.
Panoraama yli kaupungin on aina näkemisen arvoinen ja portaat alas Botanicolle olivat hyvässä kunnossa. Ylös emme jaksaneet kiivetä, mutta Titsalla pääsee Arenaksen kautta lähes British Schoolin kohdalle.

Lisää Hotelli Taorosta ja sen historiasta kirjoitan, kunhan kiireiltäni ennätän…

Kävimme sytymäpäivälounaalla Albaroressa, suosikkiguachincessäni, jossa tosin en ole aikoihin käynyt. Ruoka ja palvelu oli hyvää ja hinnatkin edulliset. Minua on aina viehättänyt Albaroten rustiikkinen interiööri.
Mitä söimme?

Alkuruoaksi otimme pimientos de padron, muina annoksina olivat sipulin kanssa paistettu morcilla, carne de fiesta, berejeña rellena ja ruokajuomana talon tinto. Talo tarjosi syntymäpäiväkakkusen kynttilän kera.

Missä Albarote on? Cmo La Güína Alta 2, 38312 La Orotava, Santa Cruz de Tenerife. Tai selitettynä: paikka löytyy kävelemällä tietä TF-333 pari sataa metriä Montañetalle päin, kun jää Titsasta 352 pois Leroy Merlinin pysäkillä.

Suosittelen!

Vielä hieman muistelen vanhoja: kävelin tässä päivänä muutamana Valoisia Xibana Parkin ohi. Se oli toiminnassa oleva hotelli vielä vuonna 2009, jolloin saavuin saarelle, mutta jo vuosia (vuosikymmeniä?) Suomi-kerhon toiminta oli keskittynyt sinne. Rakennuksessa oli mm Veikon sali, jossa kerhon tanssit ja muut aktiviteetit järjestettiin. Kerhon toimisto oli alakerrassa.
Ehdin olla mukana Xibanassa ehkä vuoden tai pari, sitten rakennus asetettiin romahdusvaaran takia käyttökieltoon ja tyhjennettiin. Siinä rakennus vielä seisoo paikallaan huonokuntoisen näköisenä.

Kerho kirjastoineen muutti Calle Iriartelle, mutta Valle Luzin kellarikerroksessa oli myös monia aktiviteetteja: tanssit, jumpat, kursseja, myyjäisiä…Vallessa oli hyvää yhteistyötä Tomasin, ravintolayrittäjän kanssa.

Nykyisen kerhon asioista en paljon tiedäkään, olen käynyt siellä vain äänestyksissä.

Eilen oli voimassa varoitus kovasta tuulesta ja merenkäynnistä: aviso de viento y fenomenos costeros. Tuuli tuiversikin aika lailla terveyskeskuskäynniltä palatessa: alempi kuva on Barranco San Felipen varrelta.

COSO eli karnevaalin pääkulkue nähtiin eilen iltapäivällä. Mielikuvitusta, kimallusta, kauneutta, huumoria, iloa ja väriä, rummutusta ja ääntä, niitä riittää. Noin tunnin ajan kulkue kesti. Olimme San Felipellä, reitin loppupäässä, jossa oli hyvin tilaa ja löytyi jopa istumapaikkoja katselijoille. Mieli tuli iloiseksi: divertirse, sitä täkäläiset osaavat.

Mikäli satut olemaan heitä, joka et ole koskaan kulkuetta täällä paikan päällä nähnyt, se kannattaa kokea. Ja mekin, jotka olemme sen jo vuosia nähneet, ilahdumme Cososta aina uudestaan, sillä siinä on aina jotakin ennen näkemätöntä ja osallistujia on ”vauvasta vaariin” ja kaikkea siltä väliltä. Ei ihme, että karnevaalia kerrotaan valmisteltavan koko vuosi.

Karnevaaliperinne on vuosisatoja vanha ja kulkueessa näkyy hyvin roolien kääntäminen päälaelleen, myös mm. vallanpitäjä voidaan arvostella. Menneiden vuosisatojen eurooppalaisille karnevaali oli aikaa, jolloin normaalista poikkeava on sallittua. Yhteiskunnalliset erot kutistuivat ja viralliset etuoikeudet kumottiin hetkeksi. Siinä missä paastonaika oli surullista katumuksen aikaa, karnevaalissa riehuttiin ja liioiteltiin. (Lähde: yle.fi)

Karnevaaleja järjestetään nykyään erityisesti myös Etelä-Amerikassa, kuuluja ovat esim. Rio de Janeiron karnevaalit. Euroopan katolisissa maissa järjestetään karnevaaleja vuosittain helmi- ja maaliskuussa noin 40 vrk ennen pääsiäistä.
Ja parhaat karnevaalit ovat tietysti Teneriffalla, Santa Cruzissa ja Puerto de la Cruzissa! (Oma mielipiteeni 🙂 )

Käynti Jardin Botanicossa toista kertaa tänä talvikautena. Linnut lauloivat ja kevät oli jo lisännyt hieman vihreää, vaikka kukkivia kasveja oli vain jokunen. Isot, satoja vuosia vanhat puut vaikuttavat koollaan. Puutarhan takaosan lammikossa/altaassa oli sameaa vettä, se kaipaisi puhdistusta tai ainakin veden kiertoa. Muutama punainen kala siellä näkyi uivan. Lintuja, joita usein näkyy altaan reunamilla ei nyt näkynyt.
Rauhoittavaa ja miellyttävää varjoisassa puistossa taas oli.

On täydenkuun aika. Kuu näkyi iltataivaalla kirkkaana, mutta punaisen kuun nähdäkseen olisi pitänyt olla tarkkailuasemissa jo aikaisin edellisenä aamuna.

Tänään on karnevaalin pääkulkue, Coso, iltapäivällä. Sitä siirrettiin viikolla eteenpäin sateiden takia.

Kävimme taas Santa Cruzissa asioilla, tällä kertaa ei asuntojen takia vaan muutoin. Yläkuvassa on Puente Zuritan tranvía-pysäkin seutua ja alakuvissa silta Barranco Santosin yli sekä itse barrancoa, jossa vielä sateiden jälkeen virtaa pieni puronen vettä.

On vielä karnevaaliaika, sillä tapahtumia jouduttiin perumaan sateiden takia. Puertossa Coso on tulevana lauantaina 15.3.

Kanarian uutisissa kerrottiin, että Turkki alkaa päihittää Kanariansaaret turistien määrässä, sillä täällä matkojen ja lentojen hinnat sekä vuokrat ovat nousseet merkittävästi. Turkissa on, näin kerrottiin, edullisempaa. – Itse en tosin Turkkiin lähtisi, sillä olen aikoinaan toiminut aktiivisesti kurdeihin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia vastaan.

Teneriffa on minulle edelleen saarista rakkain!

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!

¡Feliz día de las mujeres!

Eilen illalla karnevaaliin kuului miesten korkokenkäjuoksu, Mascarita ponte tacón. Asiaan kuuluu, että miehet pukeutuvat tapahtumaan naisiksi ja siitä täkäläiset ovat innoissaan. Yksi espanjanopettajistani (nainen) kertoi aikoinaan, että aina karnevaalien aikaan miehensä menee vaimon vaatekaapille etsimään varusteita tätä juoksua varten.

Vain mielikuvitus on rajana tässä hauskanpidossa. Eilen näimme muunmuuassa erään kilpailijan kantavan mukanaan pyykkikonetta: se kuului asuun.

Korkokengät kuuluvat tietysti myös pukeutumiseen, ja mitä korkeammat korot, sen parempi. Korot mitataan ennen juoksua ja niistä saa pisteitä.

Emme jääneet katsomaan itse juoksua, sillä maan tavan mukaan täällä aikataulut venyvät ja odotella saa. Mutta ihan tarpeeksi tätä ”hullua hommaa” näki jo ”juoksijanaisia” katsellessa. Täällä osataan pitää hauskaa, divertirse.

Eilen illalla karnevaaliohjelmaan kuului perinteiset sardiinin hautajaiset, entierro de la sardina. Joka vuosi sardiini on rakenneltu eri näköiseksi, mutta pusuhuulet sillä oli taas. Sardiinin mustapukuisia leskiä näkyi taas ympäri kaupunkia ja tietysti myös naisleskiksi pukeutuneita miehiä, se on yksi kansanhuveista täällä.

Mistä tämä traditio on peräisin? Netti kertoo, että vuonna 1851 opiskelijat kehittivät sardiinijäynän, josta kalanpolttoineen tuli niin suosittu, että vieläkin sitä vuosittain vietetään Espanjassa monissa kaupungeissa. Toisen tarinan mukaan XVIII vuosisadalla kuningas lähetti madridilaisille kuorman sardiineja paaston (cuaresma) viettämiseksi. Kalat kuitenkin pilaantuivat matkalla ja haisevina ne jouduttiin upottamaan Manzanares -jokeen.
Mikä on totta ja mikä ei, sitä on vaikea tietää.

Eilinen sardiinikulkue saattaminen päätyi perinteisesti muellelle, jossa sardiini poltettiin ja ilmoille ammuttiin ilotulitus.