Tänään matkustin Ouluun. Lähdin Hyvinkäältä lähijunalla ja vaihto oli tällä kertaa Tampereella. Junassa oli mukavasti tilaa, ja se oli melkein aikataulussa: Ouluun saavuttiin puoli tuntia myöhässä. Nykyään kaukojunat ovat monesti myöhässä, johtuneeko ratatöistä?

Oulun perinteinen Paska kaupunni -seinämaalaus oli taas saanut uuden mutta perinteisen ulkoasun, jossa kaivattiin ”vanahaa takas”.

Mummoiluviikonloppu on alkamassa.

Ilmassa alkaa olla syksyn tuntua. Lehtipuut ovat saanet väriä ja viljat on korjattu. Pari joutsenta näimme ja muutamia sepelkyyhkyjä. Linnut ovat siis kohta muuttopuuhissa. Joko pian olisi talvipakolaistenkin aika suunnata etelään?

Violetinsävyiset kasvit, joita näimme viljelyksillä ovat hunajakukkaa, nyt jo kukkineena. Kuvassa on lähikuva kasvista. Kukkaa käytetään paitsi koristekasvina myös auttamassa pölyttäjiä ja se on etenkin mesipistiäisten suosiossa.

Kävimme Helsingissä. Ensin kävimme hoitamassa tärkeitä asioita ja sitten olikin ystävien tapaamisen vuoro. Maukkaan tapas-aterian lomassa meille esiintyivät yllättäen olohuonekeikalla Freeman ja Vesa Mattila. Kuulimme mm. seuraavat kappaleet Simon & Garfunkel: The Sound of Silence, Hector: Jos sä tahdot niin, The Beatles: Norwegian Wood, The Hollies: Bus Stop. Oli hieno yllätys tämä keikka!

Kuinka helppoa onkaan täällä pääkaupunkiseudulla ja lähistöllä kun kaikki on lähellä. Illan hämärtyessä ajelimme Hyvinkäälle. Pohjoisessa lapsuuteni ja nuoruuteni ja suuren osan aikuisuuttani eläneenä ihmettelen edelleen näitä lyhyitä etäisyyksiä ja kulkemisen helppoutta täällä.