Pistäydyimme Santa Cruzissa paitsi nauttimassa annoksen pulpoa tutussa Qbanossa ”Mama African” (Mercado municipal de nuestra señora de Africa) kupeessa, kävimme myös MUNA:ssa Museo de Naturaleza y Arquelogía.
Museo oli suuri ja käytävät pitkiä – ja istumapaikkoja harvassa. Vitriineissä oli kyllä paljon tekstiä ja esineitä: arkeologiaa, luonnontieteitä (floraa ja faunaa), vulkanologiaa, Kanariansaarten geologiaa ja alkuperäisasukkaiden historiaa (muumioita, kalloja ja muita luita). Uuvuttavan paljon kaikkea, etäisyydet pitkiä ja opasteissa toivomisen varaa. Nyt on siellä käyty – en ehkä mene uudestaan.
Audio-opastuksen sai ladattua omaan älypuhelimeen talon wifistä. Se oli positiivista.
****************
Tulevana yönä on aurinkokunnassamme erikoinen ilmiö. Kaikki planeetat näkyvät yhdessä rivissä. Tämä on nähtävissä ainakin teleskoopeilla tai kaukoputkilla tms vuorilta tai valosaasteettomalta alueelta klo 20.15 paikallista aikaa.
Planeetat ovat seuraavan kerran tässä asennossa, siis peräkkäin, vasta vuonna 2492.
Karnevaalit jatkuvat. Eilen oli pitkä jono Elección Trono Infantil -tapahtumaan, siis lapsista valittavien ”kuninkaallisten” kilpailuun. En osallistunut, mutta ihmettelin pitkää jonoa jo toista tuntia ennen porttien avautumista.
Oletko huomannut, että Muellen araucaria on lyhentynyt entisestään? Jo muutama vuosi sitten latva katkesi ja nyt siitä on taas katkennut tai katkaistu palanen. Kuvassa on myös muurin raosta kasvava laakeripensas. Sitä joskus aiempina vuosina kielikurssin opettaja esitteli kertoen, että täällä vulkaaninen maa on niin hedelmällistä, että kasvi saa elinvoimaa jopa kivien välistä.
Uutisista:
Santa Cruzin sunnuntaikirpputoria ollaan aikeissa siirtää kauppahallin ympäristöstä konserttitalon läheisyyteen. Tämä ei kaupunkilaisia miellytä, vaan entinen paikka halutaan säilyttää. Eilen siirron vastustajat osoittivat mieltään entisellä kirpputoripaikalla.
On karnevaaliaika. Karnevaalikuningattaria on jo valittu ja murgaryhmät ovat kilpailleet. Ei vain ole tullut niihin osallistuttua, sillä täällä tapahtumat järjestetään maan tapaan myöhään illalla. Tänään, jo päivällä, oli vanhojen autojen näyttely Avenida Colonilla. Autoja oli vähemmän kuin joskus aiempina vuosina eikä ”kantti kertaa kantti” -autoja ollut ollenkaan.
Aallot ovat lyöneet rantaan voimakkaina viime päivinä. Onneksi ei tarvi lähteä merelle!
Viime päivien uutisista:
Eilen oli surupäivä ja karnevaalitapahtumat peruttu, sillä nuori tyttö menetti henkensä. Taustalla oli koulukiusaamista.
Täälläkin on ongelmana väestön ikääntyminen. Asuntojen puute, kalliit vuokrat sekä työttömyys ajavat nuoria muualle, mantereelle tai ulkomaille.
Tässä muutama Puerton kummitustaloista, tyhjistä ja rapistuvista. Kuvissa on entinen hotelli Martianez sekä Avenidalla sijaitseva keskeneräinen rakennus, jossa on majaillut asunnottomia, ja pari taloa vanhan kaupungin puolelta. Eivätkä nämä ole ainoat, monta muutakin löytyy. Mitä tehdään vanhalle linja-autoasemalle, vai tehdäänkö mitään? Tähti-huoltoasemalta, Belairia vastapäätä, romahti yksi tähden sakara jo ainakin vuosi sitten. Remonttia odottaa sekin, tukitankojen varassa pysyy toistaiseksi.
Harmi, että liian monet rakennukset ovat päässeet rapistumaan! Rahaa puuttuu, tietysti, ja monenlaisia muitakin ongelmia on, esimerkkinä rakennusten omistuskiistat. Kaiken tämän lisäksi nykyinen Playa Jardinin uintikielto uhkaa kaupungin mainetta turistikaupunkina, eikä se paikallisillekaan ole eduksi.
Parasta pulpoa! Sitä löytyy Santa Cruzin kauppahallin kupeesta Qbano-ravintolasta. En ole koskaan saanut niin pehmeää ja maistuvaa mustekalaa. Tomates aliñados olivat nekin hyviä. Muutenkin kauppahalli on aina Santa Cruzissa ensimmäisiä käyntikohteita. Etenkin kalaosasto on käymisen arvoinen paikka.
Olimme liikkeellä asuntoasioissa, mutta vieläkään sitä sopivaa ei löytynyt. Etsintä jatkuu ja siten myös asuminen Puertossa. Toinen Puerton asuntoni on jo lähes ostettu, kauppakirjat ja muu byrokratia on vielä kesken.
Lähellä Playa Jardinia, Avenida Blas Pérez Conzálesin alussa on palestiinalaisille tueksi tehty muraali, paikallisten nuorten maalaama. Vuodenvaihteessa se sotkettiin päällemaalauksin, mutta menneenä vookonloppuna nuoriso kunnosti sen alkuperäisasuunsa. Hienoa työtä. Innoittajana on tietysti ollut Picasson Guernica-maalaus. Tuntuu hyvältä se, että vielä nykyäänkin on nuoria maailmanpelastajia, vaikka muuten maailma on melko surullisessa tilassa kriiseineen ja politiikan äärioikeistopyrkimyksineen.
Muraali löytyy siis Barranco San Felipen rannan puoleisesta päästä. Käy katsomassa!
Pitkästä aikaa kävimme rannan Pipossa syömässä. Pescado a la espalda y chocos, siinä maukkaat ruokamme. Talon perunasalaatti on myös hyvää. Paikka on täynnä yleensä jo lounasajan alussa, turisteja näyttivät olevan ruokailijat.
Palasimme kotiin kävelypolkua rannan tuntumassa, se on reitti, jota olen harvemmin kulkenut. Polku kulkee Calle Mequinezin ja rannan välissä. Muellen parkkipaikan kaupungin puoleiselta reunalta polku lähtee ja päättyy En Peñonin kehysliikkeen seutuville. Aurinkoista ja kuumaa oli tällä suojaisella reitillä.
Jo yli 15 vuotta olen asunut Teneriffalla. Siispä nyt on paikallaan pieni katsaus menneisiin vuosiin ja asumiseen täällä.
Saavuin ensimmäistä kertaa saarelle ja Puerto de la Cruziin turistina karnevaaliaikaan keväällä 2008. Olin mukana suomalaisessa ryhmässä, joka osallistui karnevaaliin itämaisen tanssin harrastajina. Karnevaalit olivat jotakin ennen kokematonta minulle, vaikka monenlaisissa paikoissa ja maissa olinkin jo ennen sitä matkustanut. Myös kaupunki viehätti.
Ryhmämme majoittui Mazaruun La Pazissa, ja sen pihalla harjoittelimme koreografiaa ja joogasimme. Ihastuin kaupunkiin ja karnevaaliin niin, että saavuin saman ryhmän kanssa karnevaaleihin myös keväällä 2009. Silloin aloin vakavasti pohtia muuttamista Suomesta Teneriffalle, kun elämäntilanne sen jo mahdollisti. Tällä toisella karnevaalimatkalla ryhdyin etsimään asunnonvälittäjä, ja varasinkin muutaman viikon päähän uuden matkan pariksi viikoksi majoituksineen.
Tällä seuraavalla matkalla sain jo sovittua asunnon vuokrauksen syksystä alkaen vuodeksi eteenpäin Belairista, tuosta suomalaisten suosimasta tornista.
Suomessa aloin järjestää asioita muuttomielessä, asunto minulla vielä Suomessa oli ja poikani ystävineen jäi siihen asumaan.
Ensimmäisen talven Belairissa astuttuani muutin El Riscoon, aluksi vuokralle, mutta sieltä sitten löysin myös asunnon, jonka ostin. Suomen asuntoni sain myytyä. Alkuvuosina toimin aktiivisesti Suomi-kerhossa ja se olikin tärkeää aikaa vasta maahan muuttaneelle, sai tietoa ja oppi paikallisia kuvioita.
Parin vuoden kuluttua hankin vielä yksiön alakaupungista, asunto ja sen sijainti ovat olleet minulle mieluisia.
Tässä välissä tein ”harharetken” Orotavaan, epäonnistuneen omakotitaloasumisen noin kymmenen vuoden jakson.
Sieltä sitten lähdin alkuvuodesta 2023 takaisin Puerton yksiööni.
Nyt on tullut aika harkita taas muutoksia elämään.
Olen aikeissa myydä Puerton asuntoni ja haaveena on löytää hyvä ja sopiva asunto Santa Cruzista, aidosta kanariokaupungista, ja jättää Puerto turisteille ja mummoille ja papoille. ”Puerto es un geriátrico!”, sanoo kanarioystäväni ja olen samaa mieltä. Etenkin näin talviaikaan saksalaiset, britit ja suomalaiset harmaapäät ovat valtaväestöä (ja minäkin olen yksi heistä).
Jos siis olet kiinnostunut asunnonostosta Puertossa, ota viestillä yhteyttä! En julkaise viestejä tähän asiaan liittyen.
Taas päivä kului Santa Cruzissa kaupunkia ja asuntoja katsellen, tunnelmia aistien. Ja, kaupunki kyllä tuntuu mukavalta, mutta asunnot tai ympäristöt eivät vielä ole miellyttäneet tarpeeksi.
Tässä lintuperspektiivistä Puertoa.
Viime yönä on satanut. Normaali talvisää on siis meillä täällä. Merenkäynnistä (mal estado del mar) ja tuulenpuuskista (rachas del viento) varoitetaan. Aurinko kuitenkin näyttäytyy pilvien lomasta ja mittari näyttää jo aamupäivällä 20 astetta.
