Olen eilisestä saakka perehtynyt Sigurd Wettenhovi-Aspan elämään ja historiaan. Hänestä on julkaistu mm. kirja nimeltään Elämän ja kuoleman kello (Harri Halen -Tauno Tukkinen) ja YLE Areenasta löytyy dokumentti Aspasta nyt jo edesmenneen toimittajan Pettu Häkkisten kokoamana.

Aspa oli oudon monitahoinen persoona. Esimerkiksi näillä määreillä häntä luonnehditaan: taidemaalari, kuvanveistäjä, kielitieteilijä, näyttelijä, pilapiirtäjä, runoilija, säveltäjä, kirjailija, arkkitehti, rotuteoreetikko, suomalaisuusmies, suojeluskunta-aktiivi, suurmiesten ja kuninkaallisten tuttu… Ristriitainen persoona hän oli aikalaistensa mielestä ja esimerkiksi kuvataiteilijana hänen kuvataan olleen keskinkertainen.

Aspalla oli useita parisuhteita elämänsä aikana. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli ranskalainen Marie Sofie Paillard, jonka kutsumanimeksi tuli Divine, suomalaisittain Divina. Aspa ja häntä kahdeksan vuotta vanhempi Divina tutustuivat Pariisissa teatterissa, jossa Divina esiintyi eräässä sivuroolissa. Divina oli tuolloin jo yli kolmenkymmenen, Aspan sanojen mukaan ”ei enää varsinainen kaunotar, mutta sisäisen esteettisyyden kajon valaisema äidillinen hengetär”.

Divinan kohtalosta kerrotaan, että Aspan lähdettyä taas kerran ulkomaanmatkoilleen mm. Japaniin ja jätettyään vaimonsa yksin Karjalohjan Vilniemen ateljeehuvilaan, tämä ei kestänyt yksinäisyyttä ja talven kylmyyttä. Divina sairastui ilmeisesti masennukseen ja päätyi psykiatriseen hoitoon.

Miksi tämä kaikki tarina Divinasta? Siksi, että Skjl:n residenssin viereinen kesämökkitontti on aikoinaan lohkottu Aspan tontista. Mökki on nimeltään Divina ja se on yksityisomistuksessa.