
Paluumatka alkoi Berliinin tutulta Willy Brandt (Brandenburg)- kentältä, jossa jouduin odottelemaan kuusi tuntia. Melkeinpä tärkeintä nykyään lentoasemilla on löytää pistokkeita laitteiden lataamista varten. Berliinin kentällä latauspisteitä oli vähän, liukutasoista useat olivat pysähtyneenä ja käytävät pitkiä. Sanoisinko, että tylsä kenttä? Edes laukkukärryjä, niitä pienempiä, joissa voi pientä käsipakaasia kuljettaa, ei ollut.
Iberia oli aikataulussa ja kone melko täynnä, mutta muuten matka meni mukavasti. Lensin Madridiin ja siellä yövyin Ibis Budget-hotellissa, joka on yleensä kaikkialla Espanjassa valintani edullisuuden vuoksi. Ibisistä oli lähes ilmainen kuljetus bussilla terminaaliin, josta Binter lähti aikataulun mukaan.

Binter on – ehkä jo kirjoitinkin aiemmin – niitä lentoyhtiöitä, josta saa vielä maksutta ruokaa ja juomaa ja kaikki tuotteet ovat kanarialaisia.
Kun Teide ja Teneriffa alkoi näkyä, koin taas miellyttävän kotiinpaluutunteen!
Titsalla pääsin Puertoon, oli lämmintä, puut kukkivat, mutta calima saapui paluuni jälkeisinä.päivinä ja Teide meni näkymättömiin.
Parasta on olla kotona taas.
Iltapäivälehdet kirjoittaa taas sitä sun tätä eli en usko höpinöitään. Kirjoittaisitko joskus mitä siellä Teiden ja maanjäristyksen suhteen oikeasti tapahtuu? Joku linkki asiallisille tiedesivuille olisi kiva yllätys. Kyllähän se vatsassakin kivalta tuntuu kun Teiden siluetti lentokoneen ikkunasta näkyy. Padre Teide. Hän.