Saavuimme Rio de Janeiroon kymmenentenä matkapäivänä aikaisin aamulla. Satoi ja oli pilvistä, mutta lämmintä.

Ohitimme kauniin Rio-Niterói -sillan, joka on pituudeltaan 15,5km, korkeutta 60m. Kaunis silta!

Sugarloaf, sokeritoppavuori, yksi Rion kuuluisista nähtävyyksistä kohoaa lähes 400 metrin korkeuteen ja sinne on mahdollista päästä köysiradalla. (Emme käyneet, aika ei riittänyt.)

Kaupungin silhuettia: taustalla kohoaa Corcovado-vuori jonka päällä kuultaa Christo Redentor -patsas, siellä kävimme seuraavana päivänä kiertoajelulla.

Laiva kiinnittyi satamaan ja lukematon määrä tavarankuljettajia alkoi lastata matkatavaroita satamahalliin. Laivan tyhjennyt kesti kolmatta tuntia, jonka jouduimme odottelemaan kannella: hytit oli pitänyt luovuttaa aamulla, sillä uusia matkustajia alettiin jo ottaa sisään.

Satamahalliin päästyämme jouduimme etsimään matkalaukun satojen epämääräisessä järjestyksessä olevien pakaasien joukosta. Laukku löytyi ja niin löytyi myös Halconviajesin opas satamasta. Eduardo, aikoinaan Espanjasta Brasiliaan avioitunut oppaamme, vei meidät Cobacabanan hotelliin. Opas kertoi, että ei ole koskaan nähnyt tällaista tavaramäärää tuodun laivassa: muuttokuormia nämäkin.

Huomenna raportti kaupunkikierroksesta.