Kävimme Suvirannassa, Järnefeltin suvun kesä- ja ajoittaisessa talviasunnossa.
Suviranta sijaitsee Tuusulanjärven rannalla, jossa, kuten tunnettua, on aikoinaan elänyt aktiivinen taiteilijayhteisö.

1890- luvun lopulla monet taiteilijat olivat hankkineet itselleen maaseutuateljeen ja -kodin. Esimerkiksi Akseli Gallén-Kallela Ruovedeltä ja Emil Wickström Visavuoresta. Helene Schjerfbeck muutti samoihin aikoihin Hyvinkäälle, haluten Helsinkiä pienempään ja rauhallisempaan kaupunkiin. Hän ei halunnut maaseudulle.

Juhani Aho oli vaimonsa Venny Soldan-Brofeldtin kanssa muuttanut 1897 Tuusulanjärven rannalle Vårbacka-nimiseen taloon vuokralle. Sosiaalisena luonteena Aho houkutteli naapurustoon asumaan Pekka Halosen ja Eero Järnefelt rakennutti itselleen ja perheelleen samoihin aikoihin talon järven rannalle. Järnefelt ja Aho olivat läheisiä ystäviä koko elämänsä ajan ja koko Tuusulanjärven taiteilijayhteisöllä oli paljon yhteistä toimintaa ja myös sukulaisuussuhteita. Sibeliukset asuivat hekin lähistöllä, olihan Aino, Sibeliuksen vaimo, Eero Järnefeltin sisko.

Järnefeltin ateljee, atelieri, oli talon sydän. Se toimi paitsi taiteilijan työhuoneena, siellä järjestettiin myös juhlia. Taiteilija oli kiinnostunut myös puusepän ja -puunleikkaajan työstä, ja hän paitsi hankki kotiinsa antiikkihuonekaluja, myös valmisti kalusteita taidetyöskentelyn vastapainona ja hermolepona.

Taloa ympäröi puutarha, jossa kasvatettiin ja kasvaa edelleen sekä hyötykasveja että puita ja kukkaistutuksia. Osa puutarhasta on nimetty Versaillesiksi ranskalaisen mallin mukaan. Tontilla kasvaa nykyään myös komeita ja suuria yli satavuotiaita tammia.

Alppiruusut, joita niitäkin oli komea rivistö, olivat jo kukkineet tältä kesältä, mutta pionit hehkuivat vielä punaväreissään.

Suviranta on nykyään Järvenpään kaupungin omistuksessa, mutta Järnefeltin perillisillä on sinne elinikäinen käyttöoikeus. Taloon ja puutarhaan pääsee tutustumaan vain ajan varaamalla ja opastettuja kierroksia on muutama kerta viikossa.