Täällä Orotavassa mittailemme katuja ja odottelemme siestan loppumista, jotta päästäisiin lukkoliikkeeseen.
Asuntoasiassa tuli vaikeuksia, kun emme ole saaneet vieläkään avaimia chaletin myyjiltä.
Tarina menee näin:
Meille luvattiin notarialla, että myyjät soittavat maanantaina ja sopivat tapaamisen kanssamme keskiviikolle. Soittoa ei tullut eikä siis tapaamista. Menimme aamulla asunnonvälittäjän puheille vaatimaan omistamamme talon avaimia, tuloksetta. Niinpä jatkoimme poliisin puheille ja sitten oikeustalolle, jossa kummassakin meitä palveltiin erittäin ystävällisesti ja asiallisesti. Juristi vei sitten meidät oman huoneeseensa ja kuiskasi, että hän vaihtaisi lukot, koska kaupantekohetkellä meille ei annettu pyynnöstä huolimatta avaimia.
Tarina jatkuu myöhemmin…
Riitta, kylmät väreet kulkevat selkäpiitä pitkin. Mitä ihmeen kieroilua tämäkin nyt sitten on, ja vielä saksalaisilta (näin ymmärsin). Kyllähän noita haasteita on elämässä ilman epärehellisiä ihmisiäkin. Nyt mielikuvituksemme laukkaa: te menitte lukkosepän kanssa talolle, porasitte vanhan lukon läpi ja asensitte uuden lukon … ja myyjät soittivat yläkerrasta poliisille, että meidät ryöstetään! Pitäisi kai lukea vähemmän fantasiakirjallisuutta. No, pidetään peukkuja, että ongelmat loppuvat tähän. Tsemmpiä ja jaksamista!