Olipa yllättävän rankka, joskin antoisa kaksiviikkoinen 24/7 kanarioystävän tulkkina ja oppaana. Hänen kotiinpaluunsa jälkeen olin todella uupunut. Espanjan kieli jäi ”päälle” niin, että vahingossa aloitin puhumisen ensin espanjaksi ja ajatuksissani käänsin edelleen lauseita. Ja unet! Vielä viime yönä näin espanjankielisiä unia. No, jospa kielitaito kehittyi.
Nyt on vuorossa lepoa ja mummoilua.
Oulun päivät ovat meneillään seuraavina viikkoina, kaupungissa on paljon tapahtumia, on lämmintä ja aurinkoista.
Oi, ymmärrän kyllä. Levon ja palautumisen jälkeen tuntuu hyvältä – ja käytännön kielitaito on karttunut kummasti! Näkisinpä minäkin joskus espanjankielisiä unia. Jo lapsena kysyin Ruotsissa asuvilta pikkuserkuilta: ”kummalla kielellä ajattelette”. Tuo kysymys (kaksikielisille, joiden äidinkieli on suomi) kiehtoo minua yhä edelleen. Ajattelen, että jos ajattelee ei-äidinkielellään, niin kielitaito on todella hyvä. Ajatteletko sinä koskaan espanjan kielellä? Oikein mukavaa mummoilua!