Vaikka pyhäinpäivä ja día de los muertos meni jo, olkoon päivitys siihen liittyvä. Ensimmäistä kertaa kuulin, että Puertossa, lähellä Policia Nacionalia, on ulkomaalaisten tai brittien – vai lieneekö ei-katolisten pieni hautausmaa. Paikka löytyi helposti pieneltä kujalta heti poliisilaitokselta keskustaan päin.
Tietysti etsimme sieltä Saga Roosin haudan. Saga lienee ensimmäisiä Teneriffalle muuttaneita suomalaisia tai ainakin kuuluisin meistä tänne tulleista.
Saga oli monilahjakas nainen, käynyt mm Turun piirustuskoulun, mutta avioiduttuaan hän lähti Kongojoella laivalla kapteenina työskentelevän miehensä kanssa Kongoon. Miehensä kuoleman jälkeen – asuttuaan muutaman vuoden myös Suomessa – Saga muutti Teneriffalle 1961 ja rakennutti Santa Ursulaan pienelle kukkulalle, ehkäpä merinäkymän takia, samanlaisen talon, joka pariskunnalla oli Suomessa asuessaan.
Tuossa talossa, joka on vieläkin jäljellä ja nykyään näkyvissä TF-5:ltä, Saga vietti loppuelämänsä maalaten, kirjoittaen kirjoja mm. elämästään Afrikassa ja Teneriffalla ja hoitaen puutarhaa.
Sagalla ei ollut lapsia, joten hän testamenttasi omaisuutensa kulkukoirille, joiden auttamiseen on perustettu säätiö, joka toiminee edelleen.
Saga Roosin kirjoja on lainattavissa mm Suomi-kerhon kirjastosta.
Kiitos mielenkiintoisista lisätiedoista! Sagan talo näkyy hyvin moottoritieltä muutamia kilometrejä Puertosta Santa Cruziin päin. Talo on moottoritieltä katsoen meren puolella ja sen tunnistaa hyvin kyljellään olevasta kahdeksikkoikkunasta, ”ääretön” -merkistä.
Jotkut suomalaiset ovat käyneet Sagan talolla ja olen kuullut, että sen olisivat jotkut britit ostaneet. Teneriffan Suoumi-kerholla lienee syksyllä Saga Roosin teemapäivä.
T. Riitta
Kirjansa Lintutalo mukaan Saga vietti Kongossa reilun vuoden. Miehensä jatkoi siellä vielä puoli vuotta varsinaisen pestinsä jälkeen – ja palasi hänkin jo 30-luvulla Suomeen. Oli jättänyt paljon Sagan keräämiä esineitä Kongoon – ja tuonut sen sijaan Suomeen palatessaan hienommaksi luulemiaan eläinten turkkeja. Sagahan myöhemmin lahjoitti Kongon esineitään Suomen kansallismuseolle – vai testamenttasi?
1939 he alkoivat rakentaa mainitsemaasi Suomen taloaan Espooseen, valmistui välirauhan aikana. Olen koittanut tuon Espoon talon paikkaa etsiä, mutta vielä ei ole tärpännyt. Heillä oli talossa parhaimmillaan yli 800 eksoottista lintua. Saga järjesti yhdessä Invaliidiliiton (noin se aikoinaan kirjoitettiin) kanssa lukuisia lintunäyttelyjä eri puolilla Suomea, keräten liitolle varoja.
Olen kerran käynyt Teneriffalla 1999. Luin ennen matkaa Sagan kirjoja – yritin myös perillä löytää hänen taloaan, siinä onnistumatta. Nythän se onnistuu streetview tai google ilmakuvan kautta täältä Suomestakin käsin. En silloin tiennyt että Saga oli juuri kuollut syksyllä -99.
Yksi erikoiskiinnostuksen kohde mulla on ollut Sagan ”iso Roomeo”, siis Alfa Romeo, jonka Teneriffalla osti. Kirjoissaan kertoo autostaan ja sillä tehdyistä retkistä. Mikähän malli oli kyseessä?
Äitini naapuri Helsingissä on Santa Ursulasta kotoisin! Sanoo muistavansa nuoruudessaan Sagan autollaan ajelemassa, mutta auton mallia ei muista.
Ai hänet on haudattukin Teneriffalle, olipa mielenkiintoinen juttu! Tuli hiljattain luettua Roosin Kongon-aikaa käsittelevä kirja. Tosi mielenkiintoista tarinaa oli, vaikka kongolaisia hän pitikin jonkinlaisina ali-ihmisinä. Noh, sellaista se oli aikoinaan.