Tänään urakkanani oli porraskaiteiden maalaus.
Blogi näyttää muuttuvan nyt ”Miten asua La Orotavan chaletissa” -teemaiseksi, mutta haitanneeko tuo, tulihan tuota Puerton elämää jo useamman vuoden seurattua. – Ja pikkuasunto on edelleen Puertossa, sielläkin käydään usein.
Paikallinen tuttavan ”pehtoori” kävi tutustumassa taloomme, antoi lisää ötökkämyrkytysohjeita ja saamme pikapuolin käymään myös uima-allasasiantuntijan.
Kuulimme myös, että palmuja ei saa ilman lupaa kaataa, ne ovat tarkasti suojeltuja. Niinpä palmusta, joka varjostaa aurinkokennojamme, täytyy käydä neuvottelemassa kaupungintalolla. Luultavasti sitä voidaan siistiä, mutta ei kaataa.
– Omassa takassa paloi tänään tuli!
Älä murehdi jos blogisi kertookin nyt tuosta uudesta asunnosta ja siihen liittyvistä asioista. Mielenkiinnolla seuraan, koska haaveena on jotain vastaavaa kunhan nuo eläkepäivät joskus koittavat (n. 7 vuotta) tai jos lottovoitto iskee, sitten nopeammin.
Onnea uuteen kotiin Riitta! Kyllä teillä on ihanan näköinen koti – takkakin! Sen lämmössä on mukava nautiskella talven ”kylmistä”. Vaikka pientä kunnostamistakin on, sitä tekemällä siitä tulee vain enemmän oma ja oman näköinen.
Kiva vaan seurata teidän chaletin edistymistä ja mitä kaikkea eteen tulee. Ihanaa, kun teillä oli jo yksi täydellinen sitruuna 🙂 ja paljon ihania kukkia sekä hienot suojeltavat palmut! Mieluusti sitä asuis palmun alla :-). Mukavaa puuhastelua ja levätkää välillä, kyllä siitä hyvä tulee ja on jo!