Pikakäynti Puertossa ja siis Teneriffalla: vajaa vuorokausi. Tässä paljastuu matkan yksi syy. Olen tänä vuonna riemuylioppilas, juhlat ovat Torniossa, josta kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1975. Viisikymmentä vuotta sitten! Voiko se olla totta?
No, oli muitakin syitä: veroilmoitus ja siihen liittyviä skannauksia, plusvalian maksu (myydyn asunnon tontin arvonnousuvero), apteekki ja siis ylioppilaslakin haku, onneksi löytyi!
Puerton asunnossa oli kaikki kunnossa, hyvä niin. Naapurit vartioivat edelleen. Ja sitten perinteiset: pizzaa Häppärissä ja cava Marboressa. Paria ystävääkin tapasin.
Se, että teen nyt pikamatkoja johtuu siitä, etten koskaan ota peruutusturvaa. Ehkä kannattaisi! Siispä lennän kummallisesti edestakaisin, etten menetä maksettuja rahoja. Ja – riittamatkustaa! Pidän matkustamisesta. Kun on matkalla ja ”ei missään”, se on minulle hyvä tunne.
Nyt olen taas Malagassa ja iltakoneella Helsinkiin.
P.S. Ylioppilaslakkini näyttää maksaneen 51 markkaa. Nykyiset maksavat ainakin nettitietojen mukaan n. 50€.
Pelastuneekohan maailma enää millään keinolla? Sotia, pelkoa ja sodanuhkaa, kärsimystä ja ratkaisemattomia ongelmia kuten palestiinalaiskysymys.
Olen kieltäytynyt lentosyyllisyydestä. Me yritimme pelastaa maailmaa rauhanliikkeellä, emme onnistuneet. Nykyään ilmastoasiat, kasvissyönti ja muut vihreät keinot ovat tämän sukupolven maailmanpelastusyritystä, mutta onko niistäkään apua niin kauan kun sodat tuhoavat ihmisiä ja raunioittavat kaupunkeja. Aiheuttaako sotiminen ilmastotuhoa?
T. Riitta
Edestakaislentämisellähän se maailma pelastuu 😉