Tänään oli eteläpäivä. Kävimme Playa de Las Americasissa ja Los Cristianoksessa: rantabulevardia pitkin pääsee kävellen kumpaankin paikkaan, jotka ovat itse asiassa jo kasvaneet yhteen. Mitä näkyi? Turisteja, paljon. Venäjää ja saksaa, suomea, ruotsia ja englantia, kaikkea kuului. Rantaelämää, baareja ja hotelleja, turistirihkamaa. Ymmärrän, että viikoksi ja kahdeksi etelään voi mennä lomalle, mutta asumaan sinne en muuttaisi. Vihreään ja vehmaaseen Orotavan laaksoon kun palaa, tulee kotoisa tunne.
Riitta, noin minäkin ajattelin ennen. Mutta sitten ystäväni sanoi, että tutustutaan toisenlaiseen etelään. Kävimme Adejessa (karun ja köyhän oloinen paikka keskustan osalta, mutta mukava pientaloalue) ja Costa Adejessa (hieno golf-viheriö, ihania pientaloja ja niiden vihreitä pihoja ja sitten tietysti rikkaiden uskomattomia villoja) ja Fanaben tuolla puolen, missä ei ole enää rantabulevardia. Aivan mahtavia ulkoilureittejä, ei turistiryysistä. Tämän reissun jäljiltä rakastuin etelään, talvet on olleet lämpöisempiä ja kuivempia ja aurinkoa on ollut enemmän. Asumiskustannukset ovat säilyneet ennallaan. Ykisi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, hyvä niin. Arvaukseni on, että etelän suosio kiihtyy. Kiitos blogista! Talouutisia on kovasti odoteltu …