Verikuu näkyi, kun aamulla saavuin Tenerife Surille kumppanin kyydillä. Valitettavasti kännykamerani pimeäkuvaamisominaisuudet ovat huonot, enkä huomannut ottaa parempaa kameraa mukaan. No, silmälle kuu joka tapauksessa näkyi paremmin.
Matka Norskilla kohti Helsinkiä on alkanut. Sieltä sitten huomenna Ouluun ja pikku sydänkäpystä näkemään ensimmäistä kertaa. Siinä saattaa käydä niin, miten kaikki mummo-ystävät ja papparaisetkin ovat kertoneet: mummous muuttaa elämän! En vielä tarkalleen tiedä, mitä siitä seuraa.
Kumppani on jo rutinoitunut papparainen kymmenellä lapsenlapsellaan.
Moro Riitta
Eipäs todellakaan ole ihanampaa kuin tulla mummoksi. Itse sain sen ihanuuden kokea kaksi vuotta sitten kun Lotta syntyi. Ja nyt on jo pikku Kasperikin maailmassa. Onnea paljon ja terveisiä täältä Kemistä.