Viileä aamu, aurinko on nousemassa. Viikko karanteeniani on kulunut nopeasti täällä luonnon helmassa. Vielä toinen viikko edessä, sitten voin turvallisin mielin – luultavasti ainakin ilman espanjalaisia viruksia – mennä tapaamaan läheisiäni. Vaikka kukapa tietää, missä virus Suomessa piileksii, sillä matkustan sitten junalla Ouluun.
Joitakin rajoja on taas suljettu koronan takia: Itävallasta, Sloveniasta ja Sveitsistä ei nyt pääse vapaasti Suomeen – eikä edelleenkään mm. Espanjasta. Mietin edelleen, onko tämä vain näennäinen rajoitus, sillä, kuten jo mainitsin aiemmin, mukanani tullutta kanarialaista ei kontrolloitu ollenkaan tullessamme maahan.
Ajattelin samaa asiaa. Kuitenkin Amsterdamin Schiphol on kenttä, jossa monet matkustajat eri suunnilta Eurooppaa vaihtavat konetta. Siispä ei voi tietää, kuinka paljon koneessa, jolla saavuimme Suomeen, oli muita rajavalvonnassa olevista maista saapuneita.
T. Riitta
Suomen ja Alankomaiden välinen rajavalvonta poistui jo 13.7 alkaen. Siinä mielessä ainakaan valvonta ei ole kaiken kattavaa. Rajojen täysi sulku olisi hätävarjelun liioittelua, koska testaus- ja jäljityskapasiteetti riittää yksittäisten ulkomailta levinneiden tartuntaketjujen katkaisemiseen.
Kumppani tuli Suomeen paria viikkoa ennen minua. Silloin hänetkin, Suomen passin omaava kansalainen, oli rajavartioiden toimesta haastateltu. Ja kuulemma kaikki muutkin.
Nyt kun tulimme, ei ketään. Outo juttu!
T. Riitta
Tuota minäkin jäin miettimään. Ystäväsi lailla kuka tahansa espanjalainen voisi tulla Suomeen. Luulin, että näissä asioissa ollaan tarkkana. Mutta toisin näyttää olevan, kun ei edes kysytä …