Eilinen meni etelän reissussa. Ajelimme länsipuolta Adejeen ja takaisin, kävimme siellä ystävää tapaamassa. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin.
– Huomaan, että tätä nykyä tulee otettua vähemmän kuvia kuin aiemmin. Kun asuu kymmenettä vuotta tällä saarella, maisemiin tottuu, kun ”kaikki” on jo nähty niin useaan kertaan. Vaikka eipä silti, vielä meillä on käymättömiäkin paikkoja Teneriffalla.
Kuulin, että Pohjois-Suomessa sataa edelleen lunta, jota on nyt ennätysmäärä. Ei käy kateeksi heitä siellä! Edelleenkin pätee: ¡Qué suerte vivir aquí!
Ikävä kyllä täällä näyttää olevan maan tapa se, ettei välttämättä vastata mitään. Asiallinen vastaus on enemmän poikkeus kuin sääntö.
-Sama koskee puheluja: on saanut tottua siihen, että jos joku lupaa soittaa huomenna (myös ”virallisissa” asioissa), sitä soittoa ei yleensä tule.
Täällä vallitsee kulttuuri, jossa ei osata sanoa suoraan ”ei”, vaan kierrellään ja kaarrellaan.
T. Riitta
Kerrohan onko tässä jonkinlainen kulttuuriero: Lähetin neljälle kiinteistövälittäjälle tiedustelun heidän sivuillaan olevista asunnoista, jotka siis sijaitsevat Teneriffalla. Vain yksi välittäjä vaivautui vastaamaan (”teemme vain vuoden vuokrasopimuksia” – tämä oli asiallinen ja ystävällinen vastaus). Muilta ei tullut mitään vastausta. Suomessa olen välittäjiltä tottunut saamaan vastauksen. Miten mahtavat kanariot menetellä?