Pilviä alhaalla ja calimaa.
Miten tämä uusi normaali on muuttanut elämääni?
Ulos lähtiessä pitää muistaa ottaa maski mukaan. Pari kertaa olen joutunut palaamaan ja hakemaan sen. Yleensä otan lisäksi mukaan paperinpalan, jolla tartun ovenkahvoihin tai painan hissin nappia. Kaduilla maskillisia ihmisiä on suuri osa, tosin kaikilla se ei ole kasvoilla, eikä tarvikaan, jos kiertää ihmiset kaukaa. On tullut tavaksi vältellä ihmisiä. Usein kaupoissa tai muissa julkisissa tiloissa jonotuspaikat on merkitty tarroilla lattiaan.

Tuttavia tulee tavattua (niitä ihan muutamia) ulkoterasseilla, joissa on tilaa. Enää ei halata eikä kätellä, poskisuudelmista puhumattakaan. Paikalliset näyttävät harrastavan kyynärpää- tai nyrkkitervehdyksiä. Hissiin on hyvä mennä yksin. Kaupassa on oltava maski kasvoilla, joskus kertakäyttöhanskat kädessä. Mihinkään yleisötapahtumiin ei tulisi mieleenkään osallistua. Ja tietysti käsiä tulee pestyä mennen tullen.

Tätäkö uusi normaali on pitkälle tulevaisuuteen?