Kävi niin, että banaanimme, kaikki kolmekymmentä kiloa, päättivät kypsyä yhtä aikaa. Niinpä tämä päivä on mennyt siinä, kun olemme jaelleet kypsiä banaaneja, platanos, ystäville.
Kävimme La Lagunassa, La Ortigalissa ja Tacoronten kautta Puerto de La Cruzissa. Harmi, että paljon tuttavia on vielä Suomessa, nyt olisi ollut hyviä banaaneja tarjolla.
Täällä banaanit kannattaa muuten ostaa kaupastakin vihreinä, koska ne kypsyvät parissa päivässä syöntikuntoon. Mitähän myrkkyjä banaaneihin lisätään, että niitä voidaan kuljettaa pitkiä matkoja pohjoiseen, esim. Suomeen?
Hyvä kysymys. Muistan kauan sitten nähneeni tv-dokumentin … Banaaneja ”uitettiin” (köyhät työläiset paljain käsin ilman suojia käsissä ja hengitysteissä) jossain liuoksessa (raakoina) ennen rahtaamista Eurooppaan ja ties minne. Dokumentissa puhuttiin työntekijöiden altistumiesta ja sairastumisesta. Liuoksen sisältö ei jäänyt mieleeni. Jo yksin Sokoksella ihmettelen sitä kemianteollisuuden valtavaa tuotantoa: pesuaineita joka lähtöön, kauneudenhoitoon sitäkin enemmän. Jonain päivänä tuohon tuotantoon on pakko laittaa rajoja. Mitä mahtoi olla kaupoissa vuonna 1900. No, moni tarpeellinen ”litku” on sittemmin keksitty, mutta rohkenen väittää, että useimmat keksinnöt ovat haitallista huuhaata, jota markkinamiehet meille myyvät ”välttämättömyyksinä”.