Maceióon saavuimme viiden meripäivän jälkeen. Loppumattomiin vain aavaa merta, sitten: maata näkyvissä! Saavuimme Brasiliaan, Maceión kaupunkiin, jonne laivalta lähti ryhmä ekskursiolle. Vesi oli kaupungin edustalla kauniin turkoosia, tosin laivamme potkurit sekoittivat vettä satama-altaassa. Jostakin syystä delfiinit pitivät siitä: niitä tuli sukeltelemaan laivan ympärille (kuva alhaalla oikealla).

Auringon laskiessa luotsivene tuli saattamaan meitä pois satamasta.

Neptunutksen kaste osa 3:
(Osat 2 ja 1 alla blogimaisesti ”väärässä” järjestyksessä)
Lopuksi, kaikkien yllätykseksi, koko yleisö kasteltiin…
Ja niin saatiin ylitettyä ekvaattori.

Neptunuksen kasteen osa 2:
Kananmuna-sulkaa-ketsuppikastetut maakravut joutuivat vielä suutelemaan kalaa. Tämän kalasuudelman joutui antamaan myös kapteeni, jotta Neptunuksen lupa ylittää päiväntasaaja saatiin.

Päiväntasaajan ylitykseen on perinteisesti kuulunut seremonia, jossa seitsemän meren kuninkaalta Neptunukselta pyydetään lupa siihen, että maakravut saavat ylittää tämän rajan eteläiselle pallonpuoliskolle. Neptunus joukkoineen saapui meidänkin laivaamme – nyt ei ensikertalaisia päiväntasaajan ylittäjiä tervattu eikä heitetty mereen, kuten merimiestraditiossa on ollut tapana ennen – mutta tansseja piti Neptunukselle esittää, sitten ”noviisit” sotkettiin kananmunilla, suklaalla ja ketsupilla…