Tämänpäiväinen reitti oli mielenkiintoisempi mutkineen ja välikylineen. Peltomaisemat kuitenkin jatkuivat. Peregrinoja oli polulla kuin muurahaisia, mutta muurahaiset kulkivat eri suuntaan. Me seurasimme nuolia.
Vappuaaton ja sen kunniaksi, että olemme ohittaneet matkan puolivälin, otimme Shandyt. Se on aivan kuin simaa, rusinat vain puuttuvat.
Saavuimme San Nicolás del Real Caminoon, jossa saimme alberguesta huoneen.

Tänään kävelimme suoraa tietä – alkuun asfalttia, sitten soratietä – koko 23 km matkan viljelysmaiden halki. Yksitoikkoisin pätkä tähänastisista, mutta loppujen lopuksi kylä yllättäen ilmestyi esiin: Calzadilla de la Cueza.
Tiesitkö muuten, että täällä Espanjassa baareissa on tavallista, että roskat heitetään lattialle ja sitä suositumpi baari, mitä enemmän roskia on!

Tänään kuljimme pitkään Canal de Castilla viertä pitkin. Tämä kanava hoitaa kastelun lähiseudun viljelyalueille. Sitten matka jatkui pitkiä suoria ohi kylien Población de Campos, Revenga de Campos (haikaranpesä kirkontornissa), Villamentero de Campos (hyvä levähdyspaikka peregrinoille) ja lopulta päädyimme Villacázar de Sirgaan hosteliin. Taas tuli parikymmentä kilometriä kävelyä ja jalkani jo melkein alkavat tottua. 🙂 Tässä kylässä muuten viivicopa maksaa 50 senttiä. 🙂

Aurinkoisessa säässä, mutta kovassa viileässä vastatuulessa taivalsimme eilisen päivän kaksikymmenkilometrisen Castrojerizistä Boadilla de Caminoon.

Koko reitti on yksi maailmanperintökohteista ja paljon historiaa näemme caminolla, esimerkkinä tämä pyhiinvaeltajien silta Pisuerga -joen yli. Sillan ensimmäinen versio rakennettiin jo 1100 -luvulla.

Ei ole elämä aina ruusuilla tanssimista täällä Caminolla – tänään se oli sadetta ja mudassa rämpimistä Hornillos del Caminosta Hontanakseen. Paksu savi tarttui kengänpohjiin painaviksi kerroksiksi, joita oli vaikea saada pois: oli kuin punnukset kengissä.

Lopulta pääsimme uupuneina Castrojeriziin, jossa yövymme huomiseen.

Matka jatkuu. Tänä aamuna lähdimme Burgosista ja kuljimme läpi Tardajoksen ja Rabé de las Calzadasin kylien Hornillos del Caminoon. Oli aurinkoinen päivä, mutta kova vastatuuli. Matkaa Santiago de Compostelaan on enää 469 km. 🙂
Huomenna jatketaan, tänään jalkaterät ja nilkat olivat kyllä kovilla alamäissä, joten nyt on lepo tarpeen.

Tänään pidämme sadetta ja vapaapäivää kävelystä Burgosissa. Kaupunkiin aiotaan kuitenkin vielä vähän tutustua ja käydä katsomassa kuuluista katedraali, joka on kivenheiton päästä hotellistamme.

Kyllä katedraali käymisen arvoinen olikin, hienoa arkkitehtuuria ja käden taitoa, historiaa. Onpa nyt nähty sekä Sagrada Familia että tämä. Molemmat kannattaa kokea!

Eilisillan ja viime yön vietimme Atapuercassa La Palomar -nimisessä majoituspaikassa. Tähän mennessä persoonallisin paikka talon isäntä mukaan lukien. Ruoka oli hyvää, miljöö romanttinen ja hengen siihen tietysti loi paikan omistaja. Hauska ilta!

Emmepä aiemmin tienneetkään kuinka merkittävä arkeologinen kohde kylä on. Sieltä on löydetty mm. Homo sapiensia vanhempia alkuihmisiä, mm. Homo habiliksen ikämääritettyjä luita yli 250 000 vuoden takaa.

– Nyt olemme jo Burgosissa, mutta siitä huomenna lisää.

Eilen illalla Villafranca Montes de Ocassa näimme hienon sateenkaaren. Aamulla pilvet olivat alhaalla, mutta onneksi ei satanut. Kävelimme läpi tammimetsien Agésin kautta Atapuercaan. Ihmetystä herättivät hassunnäköiset vinoseinäiset talot: timpurilla ei liene ollut vatupassia. Päivämatkaksi tuli taas parikymmentä kilometriä. Burgos lähestyy!