Barcelonan alitimme ohikulkuteillä tunneleita pitkin. Ajelimme Välimeren rannan tuntumassa etelään päin. Paljon viiniviljelyksiä on täälläkin, rypäleet jo melko suuria. Yövyimme lähellä Castellóa Camping Torre la Sal 2:ssa. Nyt löytyi tämän matkamme kallein yöpymispaikka: 47 euroa. Alue on siisti, vartijat kaikilla porteilla, supermarket ja ravintola alueella, wifi, uima- ja porealtaita on ja meri lähellä, mutta silti: hinta on yläkantissa!
Saavuimme Ranskasta Espanjaan tummien pilvien saattelemana ja kova saade siitä saatiinkin. Löysimme Välimeren rannasta Gironasta hieman eteenpäin Malgrat de Marin, jossa on monta campingia rinnakkain. Menimme ensimmäiseen, El Pla de Mariin. Kylläpä nyt oli Suomesta tuodut Hai -saappaat tarpeen, kun leirintäalue lainehti vettä.
Lipuista huomaa, että ollaan Kataloniassa. Välimertakin kävimme katselemassa, rauhalliselta se näytti.
Kotoisalta tuntui saapua Espanjaan!
Montpellierissä ajattelimme ajaa kaupungin läpi. Hauskasti maalattu juna (=raitiovaunu) kulki, samoin turisteja kuljettava pienempi monivaunuinen ”juna”. Lähdimme seuraamaan sitä. Sitten yhtäkkiä: juna meni ja ajoesteet nousivat tiellemme! Siinäpä sitten odoteltiin ja kyseltiin, miten päästä pois. Vain poliiseilla ja muutamilla tallien omistajilla kuului olevan säädin, jolla tapit saa alas. No, odoteltuamme poliisit tulivat ja päästivät meidät pois. Ajelimme heidän neuvomaansa suuntaan, kunnes taas uudet ajoesteet lopettivat matkanteon. Niitä oli kaupungissa paljon. Lopulta yksi ystävällinen nuorten espanjankielisten miesten autoporukka johti meidät monien kapeiden kujien ja mutkien kautta pois keskikaupungin alueelta. Huoh! Ei enää autolla Montpellieriin!
Viivähdimme Camping du Pont de Lunelissa, Lunelin pikkukaupungin tuntumassa. Rauhallista, hyvä camping, jossa on kaikki tarpeellinen ja receptionin rouva osaa espanjaa. Plussana ilmainen toimiva netti, joten tämä oli sopiva paikka pitää parin yön tauko matkustamisessa.
Kuumaa, yli +30, mutta sitä lienee tulossa jatkossakin kun etelään päin menemme. Hyvä, ettei palele! 🙂
Historiallinen kaupunki Avignon, joka on myös yksi UNESCO:n maailmanperintökohteista, sijaitsee Etelä-Ranskassa Rhône -joen varrella. Kaupunki on peräisin jo Rooman vallan ajoilta. 1300 -luvulla se oli katolisen kirkon hallinnollinen keskus ja paavien pakopaikaksi rakennettiin mahtava palatsi. Rakennus toimi Napoleonin aikana vankilana ja kasarmina, ja nykyään se on museo. Kaupungin vanhaa osaa kiertää neljän ja puolen kilometrin mittainen muuri.
Avignonin kuuluisasta sillasta on jäljellä vain osa. Tulva vuonna 1668 pyyhkäisi osan siltaa mennessään. Sillasta on tehty tunnettu lastenlaulu ”Sur le Pont d’Avignon”.
Kaikki edellä oleva oli minulle uutta. Tuttua sen sijaan on Picasson ”Avignonin naiset” -maalaus, mutta miksi naiset ovat juuri täältä? Tietääkö joku muu?
Yövyimme sillan kupeessa sijaitsevalla neljän tähden Camping du Pont d’Avignonissa, ja kävimme siellä katsomassa teatteria. Harvinaista leirintäalueella!
Navigaattori kuljetti meitä pieniä teitä Ranskan maaseudulla ja hyvä niin. Näimme hienon värikimaran: vihreitä viiniviljelyksiä, rypsiä keltaisessa kukassaan ja erityisen paljon violettina loistavia laventelipeltoja. Taas opimme uutta: laventelia käytetään mm. kosmetiikassa tuoksuaineena ja hoitoöljyissä (googlaustieto). Mieto miellyttävä tuoksu ja kauniit kukat!
Melkein Oulu :), mutta jatkoimme silti Avignoniin.
Tulimme Alppien yli Italiasta Ranskaan eilen. Jylhiä vuoria, linnoja huipuilla, turkoosinvihreää vettä järvissä. Kaunista! Leirintäalueita valita asti ja polttoaine paljon halvempaa kuin Italiassa.
Jäimmme yöksi Camping Des Prés Hautsiin Sisteroniin. Paikka oli tavanoimainen, ei nettiä. Näkymä vuorella sijaisevaan linnaan oli hieno:
Itävallasta jatkoimme Italiaan ja Garda -järvelle, jossa menimme yhdelle rannan monista campingeista. Kaikki leirintäalueet olivat tupaten täynnä, auton sai juuri ja juuri ajetuksi näytettyyn paikkaan. Sähköä emme saaneet, koska adaptereita ei ollut. Netti ei toiminut. Peseytymistilat olivat ahtaat. Hinta matkan kallein: 41e/yö.
Gardalta lähdimme ajelemaan kohti Milanoa. Italiassa polttoaine on kalliimpaa kuin Suomessa! Ajoimme läpi kaupungin, suuntasimme Torinoon. Siellä kävimme syömässä pizzat. Ainekset olivat tuoreita, mutta kokonaisuus ei ollut oululaisen ”känkyn” veroista. Torinossa etsimme kolmea eri leirintäaluetta, kaikki oli lopetettu. Niinpä lähdimme iltamyöhään kaupungista pois. Ennen Susaa löytyi onneksi camping, jossa yövyimme. Edullinen, 20e, ilmainen adapteri, maksullinen netti…ja satoi koko yön. Aamulla kohti Ranskaa.
Innsbruckissa päätimme mennä katsomaan hyppyrimäkiä. Melkein sattumalta löysimmekin Bergiselin Olympiamäen, jossa Veikko Kankkonen voitti kultaa talvolympialaisissa 1964. (Muistan käyneeni isäni kanssa katsomassa Kankkosen hyppäämistä Rukan kisoissa joskus 60-luvun lopussa). Bergiselin mäen torniin pääsi kahdella hissillä: hurjalta näyttää hyppääjän näkökulma. Muutama hyppykin nähtiin tässä muovimäessä.
Tänään Itävallassa. Kumpuilevaa, talot rinteissä, vuoria. Yksi köysiratakin nähtiin. Majoituimme Salzburgin lähellä olevalle Lindensrandin Campingille Wolfgangsee -järven rannalle. Koko eilisen päivän on satoi, välillä lähes kaatamalla. Ei tehnyt mieli poistua autosta ollenkaan! Onneksi on katto pään päällä ja nukkumapaikka autossa.