Myrskylän Hyövinkylästä löytyi tämä mustavarisparvi (vai ovatko sittenkin naakkoja?). Lintujen esiintymisalueita ovat Suomessa etelä- ja länsirannikko. Mustavaris on nykyään rauhoitettu (kuten naakkakin), eikä sitä enää luokitella uhanalaiseksi, vaan elinvoimaiseksi, kertoo Wikipedia.
Tänään tutustuimme Porvooseen, tuohon kolmikieliseen kaupunkiin, jossa kuulee niin suomea, ruotsia kuin venäjääkin. Kiertelimme vanhassa kaupungissa ja kävimme Brunbergin karamellitehtaan myymälässä, jossa sai maistella tuotteita mielensä mukaan. Tuli ”makea olo” kuten sanoisi nuorempi poikani. Sillivoileipä maistui jälkeenpäin.
Ajelulla Loviisassa: Paljon vanhoja puutaloja on säilytetty ja kunnostettu. Kaunista katseltavaa etenkin näin kesäisenä päivänä.
Suomalaiset vihannekset toreilla ovat nyt parhaimmillaan. Kuvat ovat Järvenpään kävelykadun torin tarjonnasta tänään.
Eläinmuotokuvia: Vierailimme Korkeasaaressa tänään. Eläintarha täyttää elokuussa 125 vuotta. Oli helteinen päivä, kissaeläimet olivat hakeutuneet piiloon, mutta monia muita näimme. Älä herätä nukkuvaa karhua!
Kävimme Askolan hiidenkirnuilla tänään. Tämä on Suomen suurin kirnuesiintymä, parikymmentä jääkauden sulamisvesien hiomaa onteloa. Suurin, jättiläisen kuhnepytty, on 4,2 metriä leveä ja 10,3 metriä syvä.
Maisemat olivat hienot, kallioilta näkyi etäällä Porvoonjoki, ja itse kirnut olivat vaikuttavia. Mikä jyrinä ja kolina paikalla onkaan mahtanut olla kivien hiertäessä koloja peruskallioon!
Teimme pikaisen tutustumiskierroksen (lomalla tahtoo olla kiire) Naantaliin. Kävelimme rannalla, näimme kaukaa Kultarannan sekä Muumimaailmaan portin. Jäätelöt söimme: salmiakinmakuista ei Teneriffalla saa.
Kauniita puutaloja on onneksi säilytetty vanhassa kaupungissa.
Eilen kävimme maatalousnäyttelyssä Oripäässä. Olipa suuri alue – pienlentokenttä keskellä metsää – ja todella paljon kaikenlaisia maatalouskoneita, joiden lisäksi näytteillä oli muutama lehmä ja yksi villisika. Klapikoneita näytti olevan joka lähtöön ja traktoreita löytyi pienistä jättisuuriin.
Kokemus tämäkin, vaikka maatalousasiat eivät minua kovin läheltä liippaakaan. Vaikka tulihan sitä caminolla nähdyksi aika pitkä pätkä P-Espanjan maaseutua ja elämää siellä.
Eilen satuimmme Sastamalassa näkemään Marskin salonkivaunun, jonka kuuluisan matkailuyrittäjän Kalevi Keihäsen veli oli aikoinaan pelastanut romuttamiselta.
Kävimme myös Tuurin kyläkaupassa. Suurihan se oli ja paljon tavaraa; aiemmin en ole siellä käynytkään.
Ylistarossa ollaan, keskellä maaseutua. Eilen vielä sateli, mutta ilmat alkavat jo onneksi lämmitä. Kävin penkomassa säilytyksessä olevia tavaroitani ystävän luona; suurimman osan jätän edelleen tänne varastoitavaksi.
Matka jatkuu huomenna kohti Etelä-Suomea.