Sadetta on luvattu loppuviikolle. Tummia pilviä on jo saapumassa.

Olen mietiskellyt kulttuurieroja, joihin täällä törmää. Kävimme taas eilen kanarioystäviemme luona ja siksi mietin asioita, joita tuli esille ja mitkä tilanteet ovat erilaisia. Näitä tuli mieleeni:

1. Poskisuudelmat, besos. Niitä annetaan mennen, tullen ja vaikka olisi aika vasta nähty, esim. eilen. Poskisuukkojen laatu (posken hipaisu tai kauempana suoritettu supsautus – tai ihan oikea pusu poskelle) osoittaa ystävyyden läheisyyden.
Ja ensin oikealle, sitten vasemmalle! Miehet yleensä kättelevät ja taputtelevat toisiaan olkapäälle. Naiset besottelevat (poskisuutelevat) ja miehet naisia myös.

2. ¡Guapa! Sievä, kaunis! Se pitäisi aina muistaa sanoa naisille tavatessa. Ja jos on jotakin uutta/kaunista päällä niin silloin etenkin. Tässä olen mokannut monesti. Suomalainen on näköjään huono kehumaan. Ystävättäreni sanoo minulle aina ¡Guapa!, vaikka ei niin aihetta olisikaan. Eilen hän huomautti minua siitä, kun en muistanut kehua häntä. Seuraavalla kerralla täytyy muistaa.

3. Ruokapöydässä pitää puhua. Yhtäaikaa. Ja kuunnella kaikkia. Mitään suomalaistyylistä yksi puhuu ja muut kuuntelevat, sitä ei täällä harrasteta. Jos olet hiljaa, sinua vaivaa joku asia/olet surullinen tms. – Tahtoo korvat/aivot väsyä, kun kuuntelee kaikkea ja yrittää vielä ymmärtää ja sanoakin jotakin välillä. Mutta kielikylpy on hyvä ja nämä ystävät rakkaita, niin kyllä sen kestää. 🙂

4. Ruokailussa on aina alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Vieläkin harmittaa, kun kerran ystävät olivat meillä kasviskeitolla. Meillä oli vain se yksi keitto. Kuulin, kun yksi ystävistä kieltäytyi ottamasta lisää, kun odotti pääruokaa. Pettymys, kun sitä ei ollutkaan. Siitä lähtien olemme oppineet tarjoamaan ainakin jotakin pientä tapastyyppistä alkuruoaksi.

5. Viini on ruokajuoma. Sitä juodaan copa (viinilasillinen) tai kaksi ruoalla. Viinin kanssa on aina jotakin syötävää, sitä ei koskaan juoda sellaisenaan.

Nämä tulivat nyt akuutisti mieleen.

Sitten on vielä niitä yleisiä juttuja, että mañana ei ollenkaan välttämättä tarkoita huomenna vaan tulevaisuudessa ja ”te llamo” – ”soitan sinulle” on yleensä kohteliaisuus, eikä tarkoita mitään. Ja se ”¿Qué tal?” ”Mitä kuuluu?” ei myöskään tarkoita mitään…

Joistakin näistä jutuista olen kirjoittanut aiemminkin, mutta kertaus on opintojen äiti.