Orotavan Liseo de Taoron joulukoristelua. Tämä vaaleanpunainen ”satulinna” löytyy Jardin Victorian vierestä ja Plaza de la Constituciónin yläpuolelta.
Tämä kaunis, ylväs ja arvokas rakennus on jo yli 150 vuoden ajan toiminut erilaisten kulttuuritapahtumien paikkana, siellä on järjestetty mm. konsertteja, kirjojen julkistamistilaisuuksia, banketteja ja taidenäyttelyitä ja myös ravintola löytyy alakerrasta.
Pari sisäpihanäkymää Orotavan kävelyltä kaupungin vanhoilla kapeilla kujilla.
– Olkoon tämä ”kalenterini” luukku 18, joka eilen jäi kiireiden takia julkaisematta.
Kaupungin keskustassa on kauniita vanhoja ravintoloita ja ainakin yksi kaunis ja vanha hotelli Hotel Rural Orotava, jossa olisi kiinnostavaa yöpyä joskus – harmi, kun koti on niin lähellä.
Kävimme perinteisillä joulusilliostoksilla tänään Nordic Shopissa, Realejoksen Lidlin alapuolella. Kauppa oli auki ennen puolta päivää; aukioloaikoja en löytänyt netistä. Monesti olemme tehneet myös turhan reissun kaupan ollessa kiinni. Mutta aamupäivä ja joulunalusaika ovat hyviä käyntiaikoja, usein se on silloin auki.
Matjessilliä, itämaista currysilliä ja sinappisilliä, Kallen kaviaaria ja herkkukurkkuviipaleita, niitä on nyt jääkaapissa. Minä kyllä maistelin jo aika monta palasta kahdesta purkista, joten saapa nähdä riittääkö silliä joulupöytään!
Valmista kinkkua, jamon sueco (nimeltään siis ruotsalaista kinkkua), tilasimme La Veran saksalaisesta lihakaupasta.
P.S. Titsan aikatauluissa on muutoksia. Täytyy hakea uusi aikataulu guagua-asemalta joko Orotavasta tai Puertosta.
Orotavan turisti-informaatiosta saa vihkosen, jossa on kartta tämän vuoden seimien sijainnista. Paikkoja on yli kolmekymmentä, mutta jotkut olivat ainakin näin sunnuntaisin kiinni ja kauimmaisiin ei tullut lähdettyä.
Ihailen kyllä näitä miniatyyrimaailmoja, vaikka itse seimitarina ei minua kiinnostakaan. Hienoja yksityiskohtia, paljon on tehty työtä näiden eteen ja tehdään, joka vuosi. Seimitarvikkeita on myynnissä monessa eri kaupassa kaupungilla: joitakin pikkuesinelöytäjä nukkekotiini olen tehnyt vuosien varrella myös näistä myymälöistä.
Joulujuttuja Alcampossa: banaanikuusi ja Papa Noel. Joulupukki ei ole täällä yleistynyt ennenkuin viime vuosikymmeninä, sillä Los Reyes Magos, tietäjät loppiaisena, ovat edelleen se juttu, jota lapset odottavat.
Hauska löytö oli vihannesosastolta: sipulit merkkiä Talvi.
Santa Ursulassa(kin) on hienoja jouluvaloja, mutta valitettavasti känny ei pimeän aikaan oikein hyvin niitä kuvaa.
Kävimme Franin bodegassa Matanzassa kyselemässä, joko uusi viini olisi valmista, mutta se on kuulemma vielä kypsymässä ja valmistuu tammikuun alussa. Kastanjoita maistelimme sielläkin (suolan kera muuten parempia!).
Päivä 13. Eilinen päivitys jäi ajanpuutteen takia tekemättä: serkku Suomesta tuli käymään. Haimme hänet etelän kentältä. Kylmää ja pimeää pakoon hänkin lähti, niinkuin moni muu.
Päivä meni sitten nopeasti kuulumisia vaihdellen ja lähiseutujen tutustuen; serkku on ensimmäistä kertaa tällä saarella.
Titsaliikenteessä on tullut muutoksia: uusia lentokenttälinjoja on alettu ajaa. Titsa numero 30 ajaa väliä Puerto de la Cruz – Pohjoisen kenttä ja numero 20 väliä Pohjoisen kenttä – Santa Cruz.
Etelän kentältä pääsee edelleen Puertoon Titsalla 343 tai Santan kautta kiertäen Titsalla 111 ja vaihdolla Puertoon.
Löytöjä kotipihalta tänään 11. päivä joulukuuta:
1. Sieniä. Ensimmäinen kerta täällä asuessa sienilöytö pihalta. Mahtavat olla myrkyllisiä.
2. Banaani, platano, kukkii. Tästä on tulossa kolmas banaanisato täällä Orotavassa asuessa.
Päivä kymmenen:
Kuvissa on Orotavan kaupungin kaunista joulukoristelua aamukävelyn varrelta.
Kävimme tyttäreni kanssa syömässä lounasta Puertossa Pipossa. Ehei, se ei ole mikään suomalaisbaari, vaan kalasataman chiringuito. Kalastajien ylläpitämä ruokapaikka kauimmaisena rannassa. Söimme gambasalaatin, chipirones a la planca, kalavartaan ja papas arrugadas: kaikki maukkaita ja talon viinikin oli hyvää.
Taas tätäkin suosittelen – en ollut käynyt aiemmin.
Päivä yhdeksän: Solidaarisuussydän. Olen jo aiemmin kertonut siitä, että muovisia pullonkorkkeja kerätään täällä (ja koko Espanjassa). Muovimateriaalin tuotolla hankitaan apuvälineitä mm. liikuntavammaisille lapsille.
Sydänveistos, joita löytyy muutamista paikoista, esim. El Tromposta ja Santa Ursulan keskustasta on taideteos, joka on syntynyt pienen tytön aloitteesta. Laatassa kerrotaan veistoksen tarina:
Seitsemänvuotias tyttö pyysi isäänsä valmistamaan teoksen, johon kerättäviä korkkeja voitaisiin tuoda. Niin syntyi läpinäkyvä päivittäin korkkien värien mukaan muuntuva raudasta rakennettu taideteos.