Elokuva

Tila

pel

Kävin katsomassa Juice-elokuvan. Pidin kovasti. Oma nuoruus muistui niin elävästi mieleen 70-luvun tunnelmista: pitkätukat, opiskelijaelämä, äitiys (tässäkin!). Ja onhan tarina Juicen elämästä mielenkiintoinen sinänsä. Tuttu musiikki jäi illaksi korvamadoksi.

Mutta sitä en ymmärrä, miksi ihmisten täytyy syödä elokuvissa. Valtavat karkkivalikoimat, popcornit ja juomat hallitsevat lipputiskin ympäristöä.
Minä menen katsomaan elokuvaa, en syömään.

P.S. Kävin viikonloppuna myös toisessa stand up -esityksessä: All Female Panel, neljä feministikoomikkoa. Meno oli aivan toisenlaista kuin edellisessä stand up:ssa. Huumoria, josta pidin ja jotkut jutut jopa naurattivat minua. Ja yleisö oli nuorempaa.

Muistit

Tila

mui

Olen alkanut jo kesällä kirjoittaa päiväkirjamerkintöjä lapsenlapselle. Mummon ajatuksia. Nyt löysin kaupasta kiiltokuvia, niitä kauniita, joita muisteiksi minun murrealueellani sanottiin. Muisteja kerättiin ja vaihdeltiin. Yhtä en vaihtanut. Jossakin minulla voi vielä olla tallessa se lapsuuden kaunein muistini, prinsessavauva vaaleanpunaisessa mekossa. Jospa sen löytäisin, niin liimaisin vihkoon.

Kirjoitan kynällä ja käsin, koristelen muistein. Miksi teen tätä? Epäilen, että tämän aikamme sähköiset muistiinpanot, kuvat ja pilvipalveluihin (tai muistitikulle tms.) säilötyt asiat häipyvät jossakin vaiheessa, eikä niistä – meistä – jää jälkeäkään tulevaisuuteen.

Stand up

Tila

stan

Ettei menisi aivan mummohörhöilyksi, kävin stand up -esityksessä teatteri Riossa, joka joskus Oulun vuosinani oli elokuvateatteri, mutta sittemmin muutettu ravintolan ja teatterin yhdistelmäksi. Tämä oli ensimmäinen stand up -teatterikokemukseni. Koska esiintyjä oli tunnettu näyttelijä, piti käydä kokemassa tätä genreä.

Miltä tuntui? No, väki oli enimmäkseen meitä harmaapäitä. Miten täälläkin on heitä yhtä paljon kuin Puertossa? Ehkä siksi, että näyttelijä on samaa ikäluokkaa. Yleisö tuli paikalle jo hyvissä ajoin (niin minäkin, koska olin saanut viimeisen lipun). Juomia ja ruokia nautti suurin osa (minä en, Suomen hinnoilla). Mutta se, mikä ihmetyttää minua suuresti, on yleisön ”laumakäyttäytyminen”, se, että kaikki nauravat, silloin kun oletetaan, että pitäisi nauraa. Ja tekevät, mitä esiintyjä käskee. – Minua ei naurattanut, enkä totellut.

No, olihan se vaihtelua kuulla esitys suomen kielellä.

Vauva ❤️

Tila

 
Vauvaa tapaamassa ja ihailemassa ❤️❤️❤️.
 

Oulussa on jääkylmää, lähes -30. Onneksi kulkee Citybussi ja paikat jossa käyn, ovat reitin varrella. Viikonloppuun saakka luvataan tätä kylmyyttä. Mutta sen kestää, kun on näin hyvä syy!

Kylmää

Tila

kyl

Kylmää! Vietin väliyön Oulun lentoa odotellessa lentokenttähotelli Pilotissa Vantaalla. Sinne, kuten muutamaan muuhunkin lähihotelliin on ilmainen kuljetus vuorokauden ympäri. Ja hyvä niin, tämä kylmyys tuntuu hyytävältä! Pakkanen ja lumi ovat nyt täällä etelässäkin.
Iltapäivällä lennän Ouluun, siellä on ehkä hieman lauhempaa. Olen näinä yhdeksänä vuotena vasta toista kertaa talvella Suomessa, nyt on kylmempää kuin edellisellä kerralla. Tuntuu mahdottomalta ajatus, että pitäisi olla pidempään ulkona.
Ymmärrän hyvin kanarioystäviäni, jotka ihmettelevät, miten pakkasmaassa voi elää. Minäkin ihmettelen. Ehdotus: Suomi kiinni talveksi ja rajalle kyltti: ”Ei talvikunnossapitoa”. Sitten lämmityksiin ja aurauksiin ja muihin talvijuttuihin käytetyillä rahoilla (jotakin korruptiorahaa lisäksi) lähetettäisiin kansa lämpimiin maihin pakkasten ajaksi. Työt tehtäisiin etätyönä. Eikö olisikin hyvä ajatus? ?

Vuelo

Tila

vuel

Verikuu näkyi, kun aamulla saavuin Tenerife Surille kumppanin kyydillä. Valitettavasti kännykamerani pimeäkuvaamisominaisuudet ovat huonot, enkä huomannut ottaa parempaa kameraa mukaan. No, silmälle kuu joka tapauksessa näkyi paremmin.

Matka Norskilla kohti Helsinkiä on alkanut. Sieltä sitten huomenna Ouluun ja pikku sydänkäpystä näkemään ensimmäistä kertaa. Siinä saattaa käydä niin, miten kaikki mummo-ystävät ja papparaisetkin ovat kertoneet: mummous muuttaa elämän! En vielä tarkalleen tiedä, mitä siitä seuraa.

Kumppani on jo rutinoitunut papparainen kymmenellä lapsenlapsellaan.

Bebe

Tila

be

Tänään, 19.1.19, on ollut yksi elämäni parhaimmista päivistä. Minusta on tullut mummo. Lapsenlapseni, pieni, ihana, kaunis ja kaikkein suloisin tyttövauva on syntynyt.

Tämä on syy, miksi maanantaina matkustan Suomeen.

Teidellä lumi

Tila

nie
 

Teidellä on tämän vuoden ensimmäinen lumi!

Kävin kaupungintalolta uuden certificado de viajen, jotta pääsen matkustelemaan residenttihinnoilla. Uudet numeroautomaatit olivat toiminnassa, mutta siitä huolimatta menettely ainakin minun kohdallani oli entinen: täytin certificadoanomuksen, jonka registron työntekijä vei huoneeseensa ja toi pyytämäni asiakirjan minulle hetken kuluttua jonotusnumeroista piittaamatta. Passia tai residenciakorttia ei taaskaan kysytty.

Tiedustelin myös mahdollisuutta ilmoittautua cenco electoral -listaan saadakseni äänestää kevään vaaleissa. Vaalioikeus täytyy kuulemma käydä tarkistamassa vasta pari kuukautta ennen vaaleja; jos nimi löytyy listalta, niin asia on järjestyksessä. Ellei, mitä sitten? Se selvinnee aikanaan.

Lluvia

Tila

llu

Teide on pilviverhon takana. Meillä satoi puolenpäivän jälkeen sekä Puertossa että Orotavassa. Lähipäiville on luvattu sateita ja lämpötilakin laskee hieman kun aurinko pysyy piilossa. Luonto nauttii sateesta.

Tapasin tänään hyviä ystäviä vuosikymmenten takaa, opiskeluajoilta, jolloin asuimme Oulun Välkkylässä. Kuinka mukavaa ja mieltä lämmittävää oli palata niihin vanhoihin aikoihin – emmekä me tietenkään ole vanhentuneet – tai ainakaan sisäisesti muuttuneet miksikään! Tämänkin kohtaamisen mahdollisti tämä blogini: montaa hyvää asiaa on löytynyt näiden ”päiväkirjamerkintöjeni” kautta. Siitä kiitos teille, blogini seuraajat!

– Flunssa ei estynyt kotikonstein, pari päivää sairastin, mutta nyt jo onneksi olen paranemassa. No, hunaja ja muut tropit olivat kyllä hyviä.

Flunssan estoa

Tila

gri

Täällä jyllää flunssa-aalto. Ystäviä on sairaana ja lapset, jotka olivat meillä vierailulla ovat nyt jo Suomessa, mutta edelleen heilläkin tauti vaivaa. Minä yritän kaikkeni nyt ennaltaehkäistä: hunajaa, sipulimaitoa, valkosipulia, appelsiineja omasta puusta sekä vähän rommiteetä ja ibuprofeenia. En millään voisi sairastua nyt, kun on matka tiedossa. – Kumppani sairastaa jo.

Nykyään on todettu, että hunajalla on hyviä terveysvaikutuksia ja se on kaupallisia yskänlääkkeitä tehokkaampaa. Sipulimaitoa en aiemmin ole koskaan edes maistanut, nyt sitä keitin ja hieman suolaa lisäsin mausteeksi: se oli hyvää!
Ruokaan laitetaan tänään paljon valkosipulia ja chiliä.

Mitähän muita keinoja keksisi? Vanha venäläinen tapa on se, että jalat voidellaan vodkalla ja sen jälkeen yöksi puetaan villasukat jalkaan. Täällä täytynee tyytyä jalkojen rommivoiteluun, se on paikallisempaa.