Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2019

He tenido prisa

Tila

Vastaa

nav

Taitaa olla ennätyspitkä tauko blogipäivityksessäni: viikko. Ei siksi, etteikö olisi asiaa tai tapahtumia, vaan siksi, että on ollut niin kiire! Suomen lomani jälkeen on ollut joka päivä menoja ja varattuja juttuja. Koska kuitenkin haluan pitää blogini jollain tapaa incognitona, niin en yleensä julkaise henkilökuvia tai kovin henkilökohtaisia asioita itsestäni enkä ystävistä/sukulaisista, myös se on syynä blogitaukoon.

Eilen olisi ollut San Andres -fiesta Puertossa, mutta sekin nyt jäi. Onneksi kävimme kastanjoita syömässä jo aiemmin.

Kaupungit alkavat valmistautua joulutunnelmaan. Puertossa on perinteinen joulutivoli rakenteilla ja Orotavassakin on koristeltu. Tämän päivän kuvat on napattu auton ikkunasta. Jospa parempia saisi kävelyretkeltä!

Kastanjat

Tila

Vastaa

kas

Kastanja-aika on alkanut. Puerton kalasatamassa niitä perinteisesti paahdetaan. Maistoimme ja hyviä olivat. Alkuvuosina en pitänyt kastanjoista, mutta ihme ja kumma: makumieltymys näyttää muuttuneen paikalliseen suuntaan.

Meillä kotona on jo valaistu joulupalmu ja pukki siinä kiipeilemässä.

Kotona

Tila

Vastaa

nu

Marraskuun sateet ovat väistymässä. Eilen oli aurinkoinen päivä. Sateita on saatu vielä öisin. Teide oli keräämässä taas pilvihattua, mutta ei siitä sitten valmista tullut, joten sää ei ehkä muutu. Lunta ei vielä ole Teidellä.

Pitkään odotettu Puerto de la Cruzin uuden linja-autoaseman käyttöönotto tapahtui eilen. Aika näyttää, onko se toimiva ja hyvä. Paljon väkeä siellä oli heti kello 15, kun asema avautui.

Matkalla kotiin

Tila

1

km

Olen matkalla Teneriffan kotiin. Tulin junalla sumuisen välin Tampereelta Tikkurilaan, jossa vaihdoin lähijunaan I. Sillä tulin Helsinki-Vantaalle. Täällä etelässä ei ole enää lunta, märkää on ja muutama aste lämmintä.

Lentoa odotellessa hemmottelin itseäni suurella katkarapuvoileivällä ja pienellä cavalla. Odottelua on vielä muutama tunti, mutta näillä näkymin kone on aikataulussa.
Ihanaa päästä taas lämpöön ja kotiin.

Tampereen messut

Tila

Vastaa

tampe

Matkalla kohti etelää poikkesin Tampereella Suomen Kädentaito -messuilla, jotka oli järjestetty Messu- ja Urheilukeskukseen. Sinne pääsi joustavasti bussikuljetuksella Keskustorilta. En tunne Tamperetta kovin hyvin, mutta rautatieasemalta Hämeenkatua pitkin olen kulkenut joskus menneinä vuosina.

Messuilla oli paljon näytteilleasettajia ja myös kävijöitä. Noin 20 000 kävijää päivittäin, sanoivat. Enimmäkseen etsiskelin nukkekotijuttuja, niitäkin oli, mutta näytteillä oli myös mm. ihastuttavia pellava- ja villatekstiilejä. Koruja, askarteluvälineitä, keramiikkaa ja paljon muuta siellä oli esillä.

Tampereen Kädentaitomessut ovat suurimmat lajissaan Suomessa ja ne järjestetään vuosittain marraskuussa. Hieno juttu, että satuin olemaan Suomessa nyt. Kannatti käydä. Vaikka käsipakaasiin ei paljon tavaraa mahdu, niin muutamia ideoita sain varastettua.

Huomenna matka jatkuu Helsingin kautta Teneriffalle.

Muistelua Kemissä

Tila

Vastaa

kemi

Tänään kävelin Kemin kaupungilla harmaassa säässä, märässä lumisohjossa ja välillä liukastellen. Osa kaduista oli hiekotettu, lämpötila oli pikkuisen plussan puolella. Kaupungilla oli hiljaista, ihmisiä näkyi ainoastaan kirpputorilla ja Tokmannilla. Liikehuoneistoja oli paljon tyhjillään. Aika ankeaa kaiken kaikkiaan.

Lapsuusmuistoja tuli mieleeni: ensimmäiset kuusi vuotta elämästäni olen asunut tässä, siihen aikaan enemmän elämää omaavassa kaupungissa.

Otin kuvia muistojeni paikoista, jotka ovat kyllä kovasti muuttuneet. Kaupungintalo – kuten jo aiemmin olen kirjoittanut – on lapsuuteni uudenvuodenilotulitusten paikka. Olen syntynyt 50-luvulla Kemin yleisessä sairaalassa, nykyiseltä nimeltään se lienee edelleen Länsi-Pohjan keskussairaala, vaikkakin se on yksityistetty vastikään. Yhdessä kuvassa on rakennus, jossa ensimmäinen lapseni on syntynyt 70-luvulla. Rakennus näytti nyt kovin tyhjältä.

Tätini olivat aikoinaan töissä Rauta-Kemppaisella. Nyt sekin rakennus oli tyhjä. Eräässä kadunkulmassa, vanhassa puutalossa, oli minun lapsuudessani liikkeen ikkunassa joulun aikaan koristeena joulupukki, joka vilkutti kädellään. Sitä kävimme isän kanssa usein katsomassa. Kadonnut on sekin talo.

Vaikuttavin teatterikokemukseni lapsena, alle kouluikäisenä, oli Kemin Pirtillä esitetty lastennäytelmä Taikuri Oz. Isän kanssa siellä kävimme ja esitys teki minuun voimakkaan vaikutuksen. Pidin näytelmästä. Jospa sen joskus vielä näkisi!

Nuorisoikäisenä kävelimme serkkuni kanssa Valtakatua edestakaisin, niinkuin muutkin nuoret tuohon aikaan. Grilleiltä, joita silloin oli useampia, ostettiin grillattuja, jotka muualla Suomessa lienevät nimeltään porilaisia.

Tänään kävin vielä Kelalla, kyselemässä uutta eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Jossakin matkalla se vielä on, kerrottiin.

Monenlaisia muistoja nousi mieleen. Ehkä sohjossa liukastelu oli tämän muistelun väärti.

Kemi

Tila

2

ke

Mitä talvisessa lumisessa Kemissä voi tehdä? No, ainakin kutoa lapsenlapselle vanttuita. Tulossa on ensimmäiset peukalolliset vanttuut hänelle. Koivupuiset puikot saa viedä lentokoneeseen. Lankoja on paras ostaa Suomesta myös mukaan, sillä 100% villalankaa löytää huonosti Teneriffalta.

Tänä vuonna kesä on muuttunut täällä hyvin lyhyen syksyn jälkeen talveksi. Lunta on riittävästi, lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin.

P.S.’Vanttuut ja kutominen’ lienee pohjoisia ja länsimurteita, kirjakielellä ja etelässä taitavat olla ’lapaset ja neulominen’.

Talvi

Tila

Vastaa

inv

Talvi Oulussa. Ei uskoisi, että kuvat ovat värikuvia! Lunta satelee ajoittain ja pakkasta on ollut muutama aste, tänään -6. Hämärä hiipii jo kello neljän jälkeen…
Ei, en haluaisi täällä enää asua. Aurinkoa ja valoa on ikävä. Mutta täällä asustaa se pikkuinen ihana prinsessainen, jonka vuoksi Oulussa käyn. Olen jo viidettä kertaa tälle vuodelle käymässä, sillä lapsenlapsen ensimmäinen vuosi kuluu nopeasti ja kehitys on nopeaa.

Matkalla

Tila

Vastaa

ahe

Aamuvarhaisella Tfe Surille, suora lento Suomeen ja saapuminen kylmään, pimeään ja lumiseen Helsinkiin.
Lennän harvoin suorilla lennoilla, mutta tällä kertaa kokemus oli miellyttävä siksi, että koko kolmen penkin rivi oli käytössäni. Koneessa oli paljon tyhjiä paikkoja: kukapa Suomen talveen haluaisi.

Vanttuut

Tila

Vastaa

van

Piti alkaa kutomaan vanttuut, että tarkenen Suomen pakkasissa. Vielä en sinne lähde, vasta parin päivän kuluttua. Olemme tänään Tenerife Surilla vastassa sukulaisia, jotka tulevat meille lomalle. Minun matkani, joka oli varattu jo kauan sitten, sattui nyt siis harmillisesti samaan aikaan. Mutta mummoilumatka on minulle (ja nietalle ❤️) tärkeä.