Toinen karanteenipäivä

Nettiriippuvuus

Karanteeni on tosi helppoa, kun on nettiyhteys. Jos sitä ei olisi, elämä vaikeutuisi, ainakin minulla. Kyllä, olen nettiriippuvainen. On oikeastaan melko sama missä fyysisesti oleskelee nykyään, koska netti antaa pääsyn kaikkialle ja mahdollistaa yhteydet omaisten ja ystävien kanssa. ”Näköpuhelin”, Skype ja FaceTime mahdollistaa sen, mistä aikoinaan vain haaveiltiin, reaaliaikaisen kuvallisen kommunikaation. – Ja kuinka helpottavaa se on etenkin nyt, kun kaikki ovat enemmän tai vähemmän pakotettuna kotiin.

Mikä siinä sitten on ongelma? Se, että tämä ”hemmetin kone” internetteineen on ajansyöjä. Koneelta on vaikea päästä pois, ainakin minun. Täytyy pakottaa itsensä tekemään jotakin muuta, kunnes sitten noin kymmenen minuutin kuluttua tulee tunne, että täytyy tarkistaa, onko jotakin uutta tullut faceen, meseen tai mailiin.

Eikä siinä vielä kaikki, tinnitukseni kanssa joudun nukahtamaankin radiota kuunnellen, siis kuulokkeilla iPadista.

Sitten taas menneiden muistelua (olenko tulossa vanhaksi?):
Kun olin lapsi, kävimme isän kanssa lennättimestä soittamassa äidille, joka opiskeli toisella paikkakunnalla. Se oli jännittävää. Istuttiin penkillä odottamassa kunnes kuulutettiin, että kaukopuhelu on valmis kopissa numero se ja se.

Lähetettiin myös sähkösanomia, jotka lennättimen lähetti toi perille: silloin asia oli tärkeä. Korusähkeitä lähetettiin onnitteluksi merkkipäivänä. Ja kirjoitettiin kirjeitä ja kortteja. Muistatteko nuoruuden kirjeenvaihtoystävät?

P.S. Huomaattehan teipin iPadin kamerassa. Täytyy pikkuisen uskoa salaliittoteorioihin ja olla hivenen epäluuloinen. 🙂

Paljon kysellään Teneriffan nettiasioista. Näin tapahtui fibra óptican, valokuituyhteyden, asennus Puertossa:

Kävin perjantaina tekemässä Movistarilla sopimuksen, johon sisältyi nopea nettiyhteys ja fijo, kiinteä puhelin, tietyin puheminuutein. Jo samana päivänä técnico soitti ja kertoi voivansa tulla asentamaan yhteyden. Se ei minulle sopinut, mutta vaihdoimme ajan lauantaipäivälle.

Lauantai ei sitten onnistunut, koska en ollut tiennyt hakea avainta talon cuarto de telecomunicacióniin, talojakamoon, vaan luulin, että kerroksessa oleva avoin johtosykkyräkaappi riittää. No, aika vaihtui maanantaille, talon jardinero avasi kaapin. Asentaja soitti ajallaan, että myöhästyy, mutta tuli parin tunnin kuluttua ja asensi fibran ja routerin ja netti alkoi toimia!

Nopeaa toimintaa. Hintahan on täällä kalliinpuoleinen, n. 55€/kk, mutta se sisältää, kuten jo kirjoitin, fijossa aika lailla ilmaisia puheluita. Sopimus piti tehdä vähintään vuodeksi ja ilman fijoa sitä ei saanut. Ja tietysti pitää olla täkäläinen pankkitili, jolta lasku veloitetaan.

Tässä on Vodaphonen langaton WiFi -laite. Nytpä minua ”suuresti huolestuttaa ja sydämelleni käy” (taitaa olla tiernapoikien sitaatti), mitä tapahtuu, kun luvattu viisi gigaa on täynnä. Netti hidastuu? Katkeaa? Lukema on nyt laitteessa 4,26 GB… Olisiko sittenkin pitänyt ottaa se kalliimpi 10 gigaa?

Nettiasiat ovat muuttuneet ongelmallisemmaksi nyt, kun yhteys ei olekaan enää ilimitado, rajoittamaton. Luulisi noita gigoja tuolla virtuaaliavaruudessa riittävän, mutta joku haluaa niistä maksun.