Tulimme Alppien yli Italiasta Ranskaan eilen. Jylhiä vuoria, linnoja huipuilla, turkoosinvihreää vettä järvissä. Kaunista! Leirintäalueita valita asti ja polttoaine paljon halvempaa kuin Italiassa.
Jäimmme yöksi Camping Des Prés Hautsiin Sisteroniin. Paikka oli tavanoimainen, ei nettiä. Näkymä vuorella sijaisevaan linnaan oli hieno:

Itävallasta jatkoimme Italiaan ja Garda -järvelle, jossa menimme yhdelle rannan monista campingeista. Kaikki leirintäalueet olivat tupaten täynnä, auton sai juuri ja juuri ajetuksi näytettyyn paikkaan. Sähköä emme saaneet, koska adaptereita ei ollut. Netti ei toiminut. Peseytymistilat olivat ahtaat. Hinta matkan kallein: 41e/yö.

Gardalta lähdimme ajelemaan kohti Milanoa. Italiassa polttoaine on kalliimpaa kuin Suomessa! Ajoimme läpi kaupungin, suuntasimme Torinoon. Siellä kävimme syömässä pizzat. Ainekset olivat tuoreita, mutta kokonaisuus ei ollut oululaisen ”känkyn” veroista. Torinossa etsimme kolmea eri leirintäaluetta, kaikki oli lopetettu. Niinpä lähdimme iltamyöhään kaupungista pois. Ennen Susaa löytyi onneksi camping, jossa yövyimme. Edullinen, 20e, ilmainen adapteri, maksullinen netti…ja satoi koko yön. Aamulla kohti Ranskaa.

Innsbruckissa päätimme mennä katsomaan hyppyrimäkiä. Melkein sattumalta löysimmekin Bergiselin Olympiamäen, jossa Veikko Kankkonen voitti kultaa talvolympialaisissa 1964. (Muistan käyneeni isäni kanssa katsomassa Kankkosen hyppäämistä Rukan kisoissa joskus 60-luvun lopussa). Bergiselin mäen torniin pääsi kahdella hissillä: hurjalta näyttää hyppääjän näkökulma. Muutama hyppykin nähtiin tässä muovimäessä.

Tänään Itävallassa. Kumpuilevaa, talot rinteissä, vuoria. Yksi köysiratakin nähtiin. Majoituimme Salzburgin lähellä olevalle Lindensrandin Campingille Wolfgangsee -järven rannalle. Koko eilisen päivän on satoi, välillä lähes kaatamalla. Ei tehnyt mieli poistua autosta ollenkaan! Onneksi on katto pään päällä ja nukkumapaikka autossa.

Kävimme kävellen České Budéjovicen (nyt on merkit melkein oikein) vanhassa kaupungissa, joka on perustettu jo 1200 -luvulla Vltava- ja Malše -jokien yhtymäkohtaan. Kaupunki on kuuluisa oluestaan, Budweiserista, joka on myös kaupungin nimi saksan kielellä.
Kynätehdas KOH-I-NOOR aloitti tässä kaupungissa 1840 -luvun lopulla. Merkki on kaikille meille kynänkäyttäjille tuttu, mutta tieto paikkakunnasta oli minulle uutta.

Camping-Motel Dlouhá Loukassa viivyimme kaksi yötä. Hyvä alue, viihtyisä ja toimiva.
– Vieressä on toinen hyvin epämääräinen camping, jonne ensin eksyimme, sitä en suosittele kenellekään.

Ajelimme läpi Tsekin maalaismaiseman. Yritimme totella navigaattoria, mutta se vei niin pienille ja huonoille teille, että päädyimme ostamaan kartan ja suunnistamaan vanhalla tutulla tavalla. Löysimme Ceské Budéjoviceen (nimestä puuttuu muutama heittomerkki 🙂 ), Camping Dlouha Louka vaikuttaa hyvältä, viivymme ainakin huomiseen. Ihania tummia kirsikoita maistelimme!

P.S. Olemme nyt Budweiserin ja KOH-I-NOORin kotikaupungissa. (Kiitos tiedoista PH!)

Ajoimme Varsovasta Tsekin rajalle. Maisemat olivat kumpuilevia, paljon viljelysmaita. Tämä tuulimylly ja sitä ympäröivä hirsirakenteinen ja ravintola olivat erään pysähdyspaikan nähtävyys.

Jatkoimme Tsekin Brnohon. Taas vaihtui valuutta, nyt korunaksi.

Camping Radka, (osoite: Hrázní 139), viihtyisä paikka pienen järven rannalla, Brnon kaupungista pohjoiseen. Reissun halvin yö, 12 euroa. Ystävällinen palvelu, sähköä ja ilmainen adapteri, suihkutkin toimivat. Ja ilmainen nopea netti! Ainoa haittapuoli oli, että alue on rinteessä ja auto jäi hiukan kallelleen, tavarat liukuvat pöydällä :).
Matka jatkuu vähitellen kohti Salzburgia.

P.S. Camping Radkassa vierailivat aamulla poliisit. Ilmeisesti varkaat olivat käyneet alueella, koska meitäkin varoitettiin rosvoista. No, meillä kaikki hyvin ja tavarat tallessa. Tänään vaihdamme leirintäaluetta.

Vuorossa on Camping Majawa, keskellä Varsovan kaupunkia, sijainti on hyvä, mutta muuten ei ollut kehumista. Pesutilat kehnohkot, netti on, mutta eipä muuta.
Matkan varrella söimme välipalaa, marinoidut valkosipulinkynnet olivat maukkaita, samoin salaatit. Puolassa käytössä on sloty, 4 slotya ~ 1 euro. Hinnat ovat melko halpoja täälläkin.

Varsovan ohitimme, jatkoimme matkaa kohti Tsekkiä.

Kävimme Kaunasin vanhassa kaupungissa bussilla. Joukkoliikenne toimii täällä hyvin ja on halpaa. Päivälippu maksaa 8 litiä (10 litiä on noin 2,5 euroa). Näimme Kaunasin vanhan linnan, joka on historiankirjoituksen mukaan peräisin 1300- luvulta. Raatihuoneen aukiolla ja kävelykadulla kuljeskelimme myös. Eniten myynnissä oli keramiikkaa ja pellavatuotteita. Venäjää ymmärretään täällä, se on minulle mieleen! Ostin (venäjäksi 🙂 ) (taas!) Leningrad -akvarellivärit, niitä kun ei muualta kuin Baltiasta näillä hinnoilla saa. Kaunas kaupunkina miellytti, samoin se, että loma täällä ei tule kalliiksi.
Via Baltica näyttää olevan parempi vaihtoehto ajella Suomeen/Suomesta kuin Tanskan ja Ruotsin läpi kulkeva reitti.

Campingarvio Liettuasta: Kaunas Camp Inn (osoite on Raudondvario pl 161 – navigaattori osaa perille), siisti, hyvä palvelu, huolto toimii (pesukonettakin käytimme). Camping on uimarannan vieressä. Kaikin puolin niin hyvä paikka, että päätimme jäädä toiseksikin yöksi. Liettuan hintataso ilahduttaa myös!