Latvia ajettiin läpi muutamassa tunnissa. Paljon viljelysmaita, erikoisia rakennuksia. Kaupoissa meitä hämmästyttivät halvat hinnat.
Rekkoja kulki taas maanteillä jonoiksi asti. Pitkät hiekkarannat ennen Rigaa näyttivät houkuttelevilta, mutta jatkoimme matkaa Liettuaan.

Nyt on arviovuorossa Jõekääru Camping Eestissä, noin kahdeksan kilometriä ennen Pärnua. Perusjutut toimivat, suihkut ja lämmin vesi on, sähköpistoke toimii ilman adapteria ja alueella on ilmainen netti (tosin hieman hidas). Rauhallista, hieno kuusiaita reunustaa aluetta. Vastaanotossa päivystää poika läpi yön, englantia puhuttiin. Ja hinta: 15 euroa sähköineen. Voin suositella!

Tässä pari kaunista kuvaa Ruotsista, aamulla oli aurinkoista, vaikka viileähköä.
Päivän tunnelmia:
Olemme ajaneet Huskvarnasta Sundsvalliin. Maisemat ovat olleet moottoritien varsilla yksitoikkoisia: melko suoraa tietä ja metsää ympärillä. Rahaongelmia kohtasimme. Yksi espanjalainen kortti ei toimi, pankki ei vaihda euroja kruunuiksi ja joissakin paikoissa taas ei voi maksaa kortilla. Nykyään siis pitäisi olla kortteja nippu matkassa. Netti myös oli hakusessa, onneksi olemme oppineet, että se toimii Mäkkäreissä myös pihalla :).
Kylmää ja sateista!

Eilen ylitimme Saksan rajan Strasbourgin eteläpuolella Offenburgin kohdalla. Rhein -joen ylitys ja maa vaihtui! Toinen kieli ja erilaiset kylät, talot ”saksalaistyyppisiä”. Kulttuurierot ovat säilyneet, vaikka rajat ovat avoinna.
Leirintäalueen löysimme sattumalta aivan läheltä Achernista. Camping oli siisti ja rauhallinen. Sielläkin oli paljon vakioasukkaita kiinteissä vaunuissaan. Niin Espanjassa, Ranskassa kuin Saksassakin kesämökkeinä näytetään käytettävän leirintäalueille sijoitettuja vaunuja lisärakennelmineen.
Saksa on myös kallis maa, kuten Ranska. Ihmetystä herättää, että wifi puuttuu monista baareista, vain Mäkkäristä löytyi vapaa netti. Monesta paikasta kysyimme.
Moottoriteiden varrella olevilla huoltoasemilla joutuu maksamaan baareissa myös vessakäynneistä, vaikka olisi asiakas. Hinta on 0,70€ ja se täytyy maksaa automaattiin, josta saa 0,50€ hyvityslipun ostoksiin.
Enpä ole koskaan nähnyt niin paljon rekkoja liikenteessä kuin täällä!
Olemme ajamassa kohti Hampuria.

Viime yön vietimme leirintäalue Camping Le Mambré Paray Le Monialissa. Se oli tämän matkan paras yöpymispaikka. Alue oli rauhallinen ja siisti, lämmintä vettä oli käytettävissä ja sähköäkin saatiin. Paikan löytäminen tosin oli aika hankalaa, kierrettiin muutaman mutkan kautta Clermont-Ferrandista Vichyn, Lapalissen ja Roannen ohi.
Tänään jatketaan kohti Saksaa, Ranska on turhan kallis maa!

Ranskassa ollaan. Viiniviljelyksiä silmänkantamattomiin! Olemme ajelleet rannikkoa Perpignanin ja Béziersin ohi ja sitten kääntyneet pohjoiseen kohti Clermont-Ferrandia. Reitti on sveisiläis-ranskalaisen ystävämme meille opastama. Nyt olemme päässeet kulkemaan maksuttomilla teillä ja maisemat ovat olleet kauniita. Täällä ymmärretään hiukkasen espanjaa, englantia ei niinkään. Hinnat ovat kalliimmat kuin Espanjassa.

Ajelimme tänään Benidormin, Tarragonan ja Barcelonan ohi kohti Ranskan rajaa. Jouduimme maksulliselle tielle: noin 150 km matkalta meidän piti maksaa parikymmentä euroa. Minä en pidä tiemaksuista ollenkaan! Onneksi on vielä ilmaisia pikkuteitä, jotka ovat sitäpaitsi paljon mukavampia ajella.

Ranskan rajalla oli paljon suuria kauppakeskuksia – siis Espanjan puolella. Merkkituotteiden Outlet -myymälöitä löytyi joka lähtöön ja asiakkaita oli paljon.

Rajanylitys sujui ilman muodollisuuksia, kuten EU:ssa kuuluukin. – Santa Cruzissa ja Huelvassa tullimiehet tekivät tarkastuksia.

Majoituimme ensimmäiselle Ranskan puolen leirintäalueelle. Täällä ei puhuta englantia eikä espanjaa ollenkaan. Kielitaidoton olo!

Eilen ajoimme pitkän päivän, lähes kellon ympäri. Matkasimme siis Etelä-Espanjan poikki länsi-itäsuunnassa ja päädyimme Välimeren rantaan. Granadasta oikaisimme ohikulkutietä Alicanteen, sitten Benidormin ohi (ihmetellen suurta kerrostalorypästä), Valénciankin ohi. Yöksi jäimme Camping Malvarrosa de Corintoon, Saguntoon. Paikka oli aivan meren rannalla, palvelut pelasivat ja alueella oli rauhallista. Vaikeinta oli löytää leirintäalueelle, se oli todella monen mutka ja kyselyn takana, mutta jos perille pääsee, paikka on käymisen arvoinen!

Eilen illalla saavuimme Huelvaan, josta jatkoimme Sevillan kautta Gordoban lähellä olevan La Carlotan kylän leirintäalueelle, Camping Carlos III:lle. Siellä yövyimme. Aamulla matka jatkui ohi auringonkukka- ja viljapeltojen, sekä oliivipuuviljelysten Górdoban kautta kohti Granadaa. Aurinkoista, +20 astetta.