Tänään matkustimme junalla Kemiin poikani ja lapsenlapseni kanssa.

Oulun kuuluisa seinägraffiti tai muraali ”Paskakaupunni” on taas muuttanut muotoaan.

Asemakertomus jatkuu:

Enää Oulun ja Kemin välillä ei ole yhtään asemaa, jolla juna pysähtyisi. Vanhaan aikaan asema on ollut Tuirassa, mutta kaipa se ei ole ollut tarpeen, sillä vanhan sanonnan mukaan: ”Väkeä kuin Tuiran asemalla, maitopänikkä ja polliisi”.

Haukiputaalla on ollut vanha asema myös, se on ollut asumiskäyössä. Iin asemalla näytti olevan ikkunat levytetty umpeen, siis ilmeisesti tyhjänä ja käyttämättömänä. Simossakin on ollut asemarakennus, samoin Kuivaniemellä.

Vesistöt kuvissa ovat Iijoki ja Kemin Takajärvi, lapsuuden uimapaikkani.

Oulun ja Kemin välillä on monta jokea: Oulujoki, Kiiminkijoki, Iijoki, Simojoki, Kuivajoki, Kemijoki. Ja rajajokena Ruotsiin päin on tietysti myös Tornionjoki.
Ilmeisesti, näin minulle on joskus opetettu, joet ovat syntyneet jääkauden jälkeen maannouseman (maankohoamisen) seurauksena kun sulanut vesi on virrannut mereen. Ja maa kohoaa edelleen tällä alueella n. 9 mm vuodessa merenpintaan nähden.