Naranjas

Tila

nar

Ovatpa meheviä ja maukkaita meidän tämän vuoden omat appelsiinimme, naranjat, jotka alkavat kypsyä. Söin tämän syksyn ensimmäisen, keltaisimman ja suurimman, minkä löysin. Lämpöä ja kastelua on ilmeisesti ollut tarpeeksi tänä vuonna.

Tätini on asunut 1950-luvun puolestavälistä saakka Uudessa Seelannissa, on siellä edelleen. Lapsena kuulin puhuttavan, kuinka tädin pihalla kasvoi greippejä ja appelsiineja. Se tuntui ihmeelliseltä pohjoissuomalaisten tytön näkökulmasta.
– Nyt se on totta meillä. Elämä heittelee arvaamattomasti, onneksi.

Arepas

Tila

are

Ruokapäivitys ja suosittelu (ilman sponsoria ?).
Kävimme Lagunan vanhassakaupungissa. Ystävät veivät meidät (itse asiassa jo toista kertaa) arepaksille paikkaan, jossa oli tosi hyvät ja edulliset arepat ja valinnanvaraa oli.
Söimme langostino-ja mechada-arepat, maukkaita, rapeakuorisia olivat. Nyt löytyi voittaja La Veran areparallekin, meidän mielestämme. Viinikin oli hyvää. Paikallisia käy paljon.

Missä? Arepera Punto Criollo, Calle El Tizón 6, La Laguna. Vanhankaupungin kävelykadun vieressä, kivenheiton päässä siitä korkeimmasta kirkontornista, joka näkyy moneen suuntaan tässä maailmanperintökohdekaupungissa.

Yläkuvassa alkupalaksi almogrotea (vuohenjuustopohjaista tahnaa) leivän kanssa, maukasta. Ei maltettu ottaa kuvaa ennen maistamista!

Kotona

Tila

kot

Kotona taas! Kuinka mukavaa onkaan nukkua omassa sängyssä ilman kiirettä mihinkään ja ilman matkasuunnitelmia. Olemme kuitenkin käyneet jo Puertossa, siellä tuli vastaan enemmän ystäviä ja tuttavia kuin äskeisellä Suomen reissulla. Monet talviasukkaat ovat siis jo palanneet.

Suomeen on uutisten mukaan tullut jo talviset säät. Meillä helteet ovat hellittäneet, mutta saamme nauttia n. 25 asteen lämmöstä, onneksi. Tänään satoi, mutta sitä luonto kaipaa. Uusi banaaniterttu on kypsymässä – se on jostakin syystä nopeampi lajike kuin edellinen.

Katalonia: siellä on ongelmallinen tilanne. Espanja uhkaa ottaa autonomian hallintaansa ja katalaanit haluavat neuvotella itsenäisyydestä. Saa nähdä mitä tuleman pitää.

Odottelua

Tila

madr

Odottelua lentokentillä: Yläkuvassa Oulun terminaalin mukavat säkkituolit ja alakuvassa olosuhteet Madridin terminaali 2:ssa. Hieman ankeampaa täällä, etenkin, kun joudutaan odottelemaan aamuun saakka. Emme ole ainoita, joka seinustalla tai nurkalla makoilee joku lentoaan odottava matkustaja.

Listasin tässä, joutessani, tämän kesäkauden matkojani, joita on ollut tavanomaista enemmän, mutta kaikille on ollut hyvä syy.

Tässä reissuni:
-laivalla Teneriffan Santa Cruzista Espanjan Huelvaan
-autolla Huelvasta Gibraltarin kautta Madridiin
-lentäen Kuubaan, Havannaan
-8 päivän risteily Karibialla: Havanna-Belize-Honduras-Mexico-Havanna
-lento Madridiin
-autolla Madridista Andorraan, josta takaisin Espanjaan ja sitten Ranskan, Saksan, Itävallan, Italian, Tšekin, Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron läpi
-laivalla Tallinnasta Helsinkiin
-junalla Ouluun ja Kemiin
-junalla Helsinkiin
-lentäen Prahan kautta Portugaliin
-viikko Lissabonissa
-lentäen paluu Suomeen
-lento Madridin kautta Teneriffalle
-lento Berliiniin
-autolla Saksan, Belgian, Hollannin, Ranskan ja Espanjan läpi Huelvaan
-laivalla Huelvasta Teneriffalle
-lento Madridin kautta New Yorkiin, jossa Manhattanilla viikko
-paluulento Madridin kautta Teneriffalle
-lento Madridin ja Kööpenhaminan kautta Helsinkiin
-lento Ouluun
-juna Kemiin
-autolla Ouluun ja Suomussalmelle sekä takaisin Oulun kautta Kemiin
-juna Ouluun
-lento Helsinkiin
-lento Tukholman Arlandan kautta Madridiin, jossa tätä kirjoitan klo 2 yöllä
-huomenna, jos kaikki hyvin menee, lento Tenerife Nortelle ja sieltä Orotavan kotiin.

Ehkä hieman liikaa matkoja tuli tehtyä. Kesäkauteen mahtui kuitenkin paitsi perinteinen autoilumme Teneriffalta Suomeen ja takaisin, myös kahdet häät juhlineen, yksiä syntymäpäiviäkin vietettiin ja sukulaisia ja ystäviä tavattiin. Ja välillä piti käydä katsomassa Teneriffan kotia.
Aikaa tähän reissailuun meni huhtikuun lopulta lokakuun puoleenväliin, siis noin puoli vuotta.

Olisikohan muutama kotipäivä nyt tarpeen?

Adiós Finlandia

Tila

roj

Tänä aamuna aurinko oli erikoisen punainen. Portugalin metsäpalot ja hiekkapöly, kirjoittavat lehdet, liekö syy niissä?

Olemme lähtötunnelmissa: ensin Arlandan kautta Madridiin ja sieltä aamulla Tenerife Nortelle. Vihdoinkin tämän kesän reissut om suoritettu. Kotiin ja lepäämään seuraavaksi.

Hielo

Tila

hie

Nyt alkaa olla aika lähteä täältä lämpimään! Aamulla mittari Kemissä oli jo pakkasen puolella ja lehdettömästä pihakoivusta roikkui jäätyneitä pisaroita.
– Teneriffalla on kuumaa ja calimaa, sinne onneksi pääsemme jo muutaman yön kuluttua. Kotimatka alkaa pikkuhiljaa niin, että tänään menemme junalla Ouluun ja sieltä huomenna eteenpäin.

Syksyn satoa on mukana: yksi matkalaukku on täynnä puolukoita ja pikkupussukka hilloja.

Suomussalmi ja Hossa

Tila

hos

Teimme päiväretken Suomussalmelle ja Hossaan. Matkalla näimme Hiljaisen kansan, taideteoksen, joka on ilahduttanut ohikulkijoita jo vuosia. Joka syksy ja kevät näille hahmoille vaihdetaan vaatteet. Kesällä tässä turistinähtävyydessä on myös kahvilatoimintaa, mutta nyt kansa odotteli talvea ihan ilman lisäpalveluita.

Hossan kansallispuisto on perustettu tämän vuoden alussa, vaikka nämä kauniit maisemat ovat tietysti ikiaikaisia, alueella on ollut aikoinaan mm. savottoja, uittoja ja poronhoitoa. Poroja näkyy tienvarsilla vieläkin.

Rauhallisia ja kauniita maisemia, kalastelimme (ei saalista), tulistelimme. Välillä satoi ja melko kylmääkin oli. Hyvä retkipäivä silti.

Puolukassa

Tila

puo

Tänään kävimme serkkutytön ja hänen miehensä opastamina Aittokoskella puolukassa. Koko kahdeksaan Teneriffalla oleskeluvuoteen en ole käynyt Suomessa syksyllä marjassa, ehkä siksi, kun lomat täällä ovat sattuneet kesäaikaan. Oli mukavaa olla metsässä, marjojakin löytyi, mutta viileää ja tuulista oli niin, että paleli luihin ja ytimiin: ei auttanut muu kuin marjaretken päätteeksi kääriytyä petille peitteisiin ja ottaa pienet siestat.

Juhlat ja matka

Tila

pik

Nuorenparin, New Yorkissa jo vihityn, hääjuhlat vietettiin eilen Oulussa. Ensin sukulaisten kesken ja sitten nuoriso jatkoi, luultavasti aamun tunneille saakka.

Me lähdimme tänään ajelemaan syksyiseen Kainuuseen, jossa nyt aamusta lämpöasteita on alle viisi. Koivut ovat jo alkaneet pudottaa lehtiään, on sumuista ja kosteaa. Eikä juuri muuta liikennettä, rauhallista siis. – Poroja oli liikkeellä.

ren

Nahkiaisia

Tila

nah

Olen Kemissä. Täällä pohjoisessa on sateista ja viileää, mutta kauniita syksyn värejä löytyy sekä maasta että puista.

Pitkästä aikaa sain syödäkseni nahkiaisia, vastapaistettuja, iiläisiä. Tämä pohjoisen rannikon herkku jakaa mielipiteitä: jotkut nauttivat niiden mausta (esimerkiksi minä) ja toiset taas kammoavat.

Olen huomannut, mitä Teneriffalta puuttuu: puolukat, lanttu ja nahkiaiset. Ilman niitä pärjää, mutta hyvältä ne maistuvat täällä Suomessa. – Poikani valmisti eilen oululaista perinneruokaa rössypottua, sekin oli erinomaista!