Tänään istuskelimme Atlantin suuren meren rannalla ja tarkkailimme, mitä tapahtuu. Useita simpukan- tai rapujenkeräilijöitä kuljeskeli rannalla laskuveden aikaan, ammattimaisen näköisesti kalastavat kahlasivat vedessä märkäpuvuissa jonkinlaisten haavipyydysten kanssa. Eipä ole moista ennen nähty.
Pieniä rapuja viipotti vesirajassa ja kahlaajalinnut pyydystivät niitä. Tietysti rannalla oli myös auringonottajia, uimareita, lenkkeilijöitä ja myös perheitä sunnuntaipäivää viettämässä: vilkasta elämää.
Blogin arkistot
Isla Cristina
Tila
Tänään kävelimme Isla Cristinan kaupungin rantareitin, noin 6 km kertyi aktiivisuusmittariin. Lämmin päivä, n. + 26 astetta. Päädyimme syömään jo toisen kerran Los Faroles -ravintolaan, jossa saa niin hyviä langostinoja. Nyt maistelimme myös pieniä simpukoita, joita täällä myydään kaikissa kalakaupoissa ja joita paikalliset paljon ostavat. Hyviä nekin olivat alkupalana. Ja pääruokana katkarapuja, taas, kun niitä en voi vastustaa! Kalaakin olisi ollutta tarjolla, mm. doradaa ja lubinaa, mutta niitä saa sitten koti-Teneriffallakin. Isla Cristina on miellyttävä pikkukaupunki, siitä pidän edelleen (jo viikon kokemuksella 🙂 ).
Kalaa
Tila
Kalastajaveneitä rannoilla, niitä täällä Costa de la Luzin alueella näkyy paljon. Lounastimme Isla Cristinan kalasataman tuntumassa ravintolassa nimeltään Hermanos Moreno. Söimme täytettyä tonnikalaa, hyvää oli. Paikka oli täynnä, enemmistö asiakkaista kuulosti olevan espanjalaisia, ja muutamia saksalaisia siellä oli myös meidän lisäksemme.
Maalla
Tila
Camping – jolla päätimme viipyä vielä viikon – sijaitsee paitsi lähellä merenrantaa, myös keskellä maaseutua. Hevosia ja lampaita laiduntaa aidan takana ja kasvihuoneita ja niiden kaarirakennelmia on laajoilla alueilla. Ainakin hedelmäpuita näkyy, muut sadot näkyy jo korjatun. Kävelimme Redondelan kylään, söimme siellä maukasta kalaruokaa ja tietysti myös katkarapuja. Tällä seudulla kannattaa olla kaladieetillä, niin hyviä mereneläviä olemme täällä saaneet syödäksemme.
Antilla
Tila
Kävimme toisessa lähellä olevassa pikkukaupungissa, La Antillassa. Nyt täytyy hieman perua eilisiä kirjoituksia; löytyi hotelleja ja ”turistipyydyksiä”, muutamia.
Hiekkarantaa jatkuu kilometrejä ja siellä kulkee reitti, jolla hyvällä onnella voi tavata kameleontteja, jotka elävät täällä luonnonvaraisina.
Isla Cristina
Tila
Tutustuimme läheiseen Isla Cristinan viehättävään pikkukaupunkiin, joka on satamakaupunki, ja jonka ravintoloissa saa tuoreita ja maukkaita kaloja ja mereneläviä. Kävelykatu kulkee kaupungin halki; paikalliset viettävät iltojaan kadun lukuisissa kahviloissa. Katu oli siestan jälkeen vilkas paikka.
Söimme tuoreita ja maukkaita camboja (katkarapuja) ja churroja suklaakastikkeella: suussasulavaa molemmat. Toinen katkarapuannos kuvassa on langostinoja mantelikastikkeessa, ricissimo!
Jos tulisin viettämään talvea Andaluciaan, valitsisin ehdottomasti tämän Costa de la Luzin (valorannikon) Costa del Solin (aurinkorannikon) sijaan. Täällä on ihanteellinen ilmasto, kaunis luonto, alkuperäistä asutusta ja mikä tärkeintä: ei hotellikomplekseja turistirysineen. Täällä lomiaan viettävät espanjalaiset itse.
Playa
Tila
Camping
Tila
Nyt olemme jo Espanjan puolella, Camping Playa Taraylla. Varasimme täältä viikon, koska alue näyttää mukavalta ja meri on lähellä. Täällä olisi tarjolla erikoismajoitusta ”hotelliteltassa” tai ”kookospallossa”, mutta me valitsimme perinteisen pikkumökin mukavuuksilla. On aurinkoista ja lämmintä ja netti toimii. 🙂
Albufeira
Tila
Löytyihän sitä hiekkarantaakin, kun ajeltiin Albufeiraan. Sieltä palattiin sitten pikapikaa takaisin Espanjan puolelle. Muito obrigado, Portugal!
Yhteenvetona pikakäynnistä: Polttoaine oli Suomen hinnoissa, ravintolahinnat olivat hieman halvemmat kuin Espanjassa. Majoituspaikkojen hinnat samaa luokkaa kuin Espanjassa. Kaupungit olivat hieman rähjäisiä ja viemärit haisivat, turistikohteet olivat siistittyjä. Portugalin kieltä ei voinut ymmärtää ainakaan minun kielitaitoni (suomi, ruotsi, englanti, espanja, venäjä [lukion lyhyt kauan sitten]) perusteella!
Portugal
Tila
Portugal, Algarve on kohteenamme tänään. Kävimme laivaristeilyllä suistoalueella: ranta näyttää olevan suurelta osin matalikkoa. Paikalliset asukkaat jäivät laivasta läheiselle hiekkarantaiselle saarelle auringonottoon, mutta me palasimme seuraavalla laivalla takaisin lähtöpaikkaan Taviraan.
Matalikolla kuivaavat merivedestä suolaa, siitä yksi kuva.
Nyt olemme Olhãossa, josta löysimme yöpaikan. Se oli taas hakusessa, leirintäalueet ovat näköjään tupaten täynnä täälläkin, eikä muitakaan majoituksia ole liiemmin näkynyt.
Tiet ovat huonommassa kunnossa (ainakin rantatie, välttelemme moottoriteitä) kuin Espanjassa ja monet rakennukset aika lailla ränsistyneitä. Hienoja seinämaalauksia kuitenkin näkyi, esim. kuvan talo.