Nyt jäi La Floridan romería juhlimatta, kun lähdin kohti Frankfurtia Ryanairin kyydillä. Lähtiessä Tenerife Surilla tuuli kovaa. Lento meni hyvin, mutta Frankfurt-Hahnin sää ei ollut kuvaamisen arvoinen: vesisadetta ja kylmä tuuli, asteita alle kymmenen.
Aamulla messuille.
Pyynnöstä uusimme retken Teidelle. Lähdemme Belairin turistipysäkiltä sunnuntaina 7.2. klo 11. Jos osallistujat haluavat, ja jos hissi on auki, Telefericolla voi käydä ylhäällä maisemia ihailemassa. Vielä pari paikkaa on vapaana. Kuljetuksen hinta on 20€, ruokailut omakustanteiset. Haluttaessa voimme palata Santiago del Teiden mantelipuiden kukintaa ihaillen läntistä reittiä Puertoon.
Ilmoittautumiset juhanieeri@gmail.com tai +34633801420 tai mirgareetta@me.com.
P.S. Vielä oli ihan pakko laittaa esille kuva Teidestä ja tämäniltaisesta auringonlaskusta punaisine pilvineen.
Teno Alto on paikka jossa käyn mielelläni. Se on pieni kylä vuoren päällä keskellä ”ei mitään” – ja kaikkea.
Pieni tie kylälle lähtee El Palmarista, jonne pääsee, kun ajaa Los Silosin jälkeen Mascan tielle. Kiemurteleva pikkutie vie kuin viekin Teno Altolle, vaikka ensikertalaisella saattaisi jo usko loppua välillä.
Lopulta tullaan kylälle, jossa on asutusta, pieni kauppa ja pari ravintolaa. Los Bailadoresissa kannattaa maistaa vuohenlihaa. Viini oli tällä kertaa vähän lirua, mutta joskus on ollu parempaakin. Pikkukaupassa myydään mm. kylällä tehtyä vuohenjuustoa.
Maisemia kannattaa käydä katselemassa myös: guanchiaikaisia luolia, rinneviljelyksiä, avaraa vuorenlakea, laiduntavia vuohia ja ”kuumaisemaa”, kaikkea löytyy.
Mantelinkukkareissulla kävimme myös Puerto de Santiagossa, pienessä kylässä Santiago del Teideltä hieman etelään päin ja rannalle. Tuossa kylässä en ole aiemmin käynytkään. Jos saaren eteläosassa olisin valitsemassa rantalomakohdetta, se saattaisi olla tämä. Turistipaikka kyllä, mutta myös jotakin alkuperäisyyttä on jäljellä.
Mateli kukkii. Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin vietetään Santiago del Teiden mantelinkukkaviikkoja. Eniten kukkivia puita löytää hieman kaupungin pohjoispuolelta, jos on matkalla tietä TF-82. Kannattaa käydä katsomassa vaaleanpunaista kukkamerta ja nuuhkia kukkien hienostunutta tuoksua: kaunista!
Calima Afrikasta saapui ja meillä on lämmintä. Näethän Teiden silhuetin kuvassa caliman takana?
Alennusmyynnit jatkuvat; täällä on tapana, että ensin on primeras rebajas, sitten secundas ja terceras rebajas. Nyt oli jo menossa toinen tai kolmas alennus, hintoja alennettiin edellisestä. Kävin kiertelemässä Orotavan La Villa- ja El Trompo-ostoskeskukset. Vaikka hinnat ovat edullisia, ongelmana on löytää puuvillavaatteita (suurin osa on polyesteriä tai muuta tekokuitusekoitusta) ja nahkakenkiä (suurin osa tekonahkaa).
Melkein täysikuu, Puertosta kuvattuna. Kaupunki oli illalla hiljainen, koska karnevaaliajan tapahtumat ovat jo alkaneet. Santa Cruzissa alkoi eilen murga-kilpailut ja sinne on mennyt suuri osa väestä. Murgat ovat ”protestilauluja”, joissa kritisoidaan menneen vuoden politiikkaa ja tapahtumia.
P.S. Karnevaalikalenteri lisätty linkkeihin.
Rantakuva on Martianezin rannalta tiedoksi suomalaisille, jotka nyt palelevat pakkasessa: meillä on kesäistä vielä.
Pari päivää on mennyt tietokonehankinnoissa. Kauan palvellut läppäri, Suomesta tuotu, alkoi tipahdella netistä vähän väliä. Luin jostakin – netistä tietysti – että syy on vanhentuneessa Windows Vistassa, joka ei enää ”jaksa”. Eipä sitä voinut edes päivittää uudempiin käyttöjärjestelmiin, koska nettiyhtyeys koneella katkeili. Konekin oli jo käyttöikänsä päässä.
Menimme La Lagunan Alcampoon, jossa oli myynnissä melko edullisia läppäreitä. Matkaan lähti ASUS F552W, mutta kotona pettymys: kone oli tyhjä, ilman mitään käyttöjärjestelmää, sistema operativaa, vaikka Windows 10 luvattiin.
Siispä seurasi koneen (ja hinnan) palautus ja toisen koneen hankkiminen. Nyt menimme Orotavan Worteniin. Löytyi sama kone ja nyt se onneksi sisälsi Windows 10:n kaikkine lisukkeineen. Uuden koneen käyttöä olen nyt opettelemassa.
Polttoaineen hinnoista: Vaikka hinnat ovatkin täällä paljon Suomea edullisemmat, tiistai- ja torstaipäivisin on Santa Ursulasssa vielä halvempaa, kuulimme. Kuvassa hintoja iltapäivältä tänään.
Muistutuksena La Floridan kylän fiestasta: Pucheron syönti on 30.1. ja romería 31.1. Sinne siis ja romería-asut päälle!
Pilvien leikkiä Padre-Teiden kanssa: yhtenä hetkenä taivas on kirkas ja pilvetön, mutta muutaman minuutin kuluttua Teidestä jo ”tupruaa” savua.
Teimme retken historialliseen San Cristóbal de La Lagunaan, jonka vanha kaupunki on maailmanperintökohde. Kaupungin on perustanut espanjalainen valloittaja Alonso Fernándes Lugo 1490-luvulla. La Laguna oli saaren pääkaupunki 1700-luvulle, mutta satamakaupunki Santa Cruz vaihtui sitten pääkaupungiksi.
La Lagunan vanhassa kaupungissa on säilyneenä 361 rakennusta 1500-1700 luvuilta, 100 rakennusta 1800-luvulta ja 170 1900-luvun alusta. Kävimme katsomassa niistä muutamia.
Tutustuimme mm. 1700-luvulta olevaan taloon, jossa nykyään toimii Cristino de Veran (s. 1931 Santa Cruz de Teneirfe) nimeä kantava säätiö taidekokoelmineen. De Vera on tunnustusta ja palkintoja saanut kanarialaistaiteilija, joka jätti taideteoksensa – useimmat vanitas-teemaisia – saarelle muutettuaan itse Madridiin jo vuosikymmeniä sitten. Toinen taiteilija, jonka kauniita teoksia ihailimme säätiön tiloissa, oli Nestor Martín Fernándes (1887-1938). Kävimme myös Casa Lercarossa, 1500-luvulta olevassa rakennuksessaa, jossa tätänykyä toimii Museo de Historia de Tenerife (MHA).
Piispanistuimen rakennusta ihailimme ulkoapäin: mm. kreikkalaistyylisiä pylväitä löytyi julkisivusta. Kanarialaistaloille tyypillinen sisäpiha näkyi avoinna olevasta ovesta.
Teatro Leal, aktiivisesti toimiva teatteri, on rakennustyylillisesti eklektinen: sekoitus kaikkien tyylien parhaimmista piirteistä. Kannattaisi tehdä teatterimatka Lealiin! Concepciónin kirkon torniin meistä kukaan ei halunnut kiivetä, vaikka sieltä näkisikin hienot maisemat yli kaupungin. Toisella kertaa, ehkä.
Instituto de Canarias, joka alunperin oli agustiinolaislluostari jo 1500-luvulta, muutettiin oppilaitokseksi 1700-luvulla ja se oli pitkään ainoa yläkouluopetusta antava laitos. Monet saaren merkkihenkilöt ovat käyneet tätä koulua. Kävimme myös ihailemassa Camino Largoa, entistä viljelysmaille johtavaa polkua, joka 1918 avattiin kävelykaduksi kaikille lagunalaisille. Caminoa reunustaa 200 kanarianpalmua, jotka ovat suojeltuja ja ne ovat saaren kasvillisuuden symboli. Camino on 692 metriä pitkä ja leveys on 1,5m.
Monta muutakin paikkaa näimme ja monta jäi vielä seuraavaan käyntii. Lounastimme Telesforo-ravintolassa vanhan kaupungin laidalla ennen kotiinpaluuta.
Uusia retkiä Lagunaan voimme tehdä, jos halukkaita osallistujia löytyy.