Kaksi ”kuvituskuvaa”, tosin itse ottamiani: jakarandat ovat ihanasti kukassa edelleen ja auringonlasku, se on aina kaunis, maalauksellinen.

Tapahtui eilen – kaksi kulttuurinkohtaamisjuttua:

Otin taksin Puerton guagua-aseman taksijonosta, sillä olin menossa kontrollikäynnille Bellevueen. Istuin ensimmäiseen taksiin, kuski tuli paikalleen, kerroin minne mennään, ja sitten: kuski ruuvasi ikkunan auki ja huusi kaveriaan työntämään autoa. -¿No funciona? (-Eikö toimi?), kysyin. -Sí, sólo la batería se acabó. (-Akku on loppunut), vastasi kuski. Huomasin, ettei myöskään taksamittari ollut päällä. No, hän laittaa sen sitten, kun on kierretty kierros, vastasi kuski. Perille päästiin, eikä hinta ollut normaalia enemmän. Huvitti vain, että tuskin Suomessa taksijonosta voi ottaa auton, jossa akku ei toimi. – Tai enpä tiedä, taksiuudistuksen jälkeen.

Sitten menin Bellevuen konsultaatiopoliklinikalle ilmoittautumaan. Aikani oli klo 12.30. Olin paikalla (vain) puolta tuntia aikaisemmin. Virkailija huomautti, että olin tullut hyvin temprano, aikaisin. -Niin suomalaiset tekevät, täälläkin, sanoin. -No, mene sitten odottelemaan rauhallisesti, tranquilamente, odotussaliin, tuumi virkailija. Menin (rauhallisesti 🙂 ) ja ilahtuneena ajattelin, kuinka opettavaista on törmäillä näihin kulttuurieroihin. Ja hauskaakin se on, välillä.