Kuva muellelta eilen, lämpimänä päivänä: tämä kuva on otettu varmaankin tuhansia kertoja turistikameroilla ja minäkin olen kuvannut sitä usein.
Alakuvat ovat Orotavasta: Ayuntamienton piha-aluee hiekkamaalaus kesän fiestoja varten on jo aloitettu.
Me valmistaudumme lomalle Suomeen. Joka vuosi ajatus kesälomasta Suomessa ahdistaa minua. – Tulisipa jo syksy ja pääsisi Teneriffalle, ajattelen. Suomeen menen omaisteni takia. Heitä kyllä rakastan, mutta Suomi, en kaipaa sinne! Nyt ilmiölle ja tunteilleni on nimi: kyyry. On ilmestynyt kirja ”Kyyry, kirja kotiseutuvieraudesta”.
Kotiseutuvieraus on nuoruudessa alkavaa, mutta pysyväksi jäävää ulkopuolisuuden tunnetta, yksinäisyyttä, vierauden tunnetta suhdessa kotiseutuun, vaikka siellä olisi vuosikymmeniä elämästään viettänyt. Useat kotiseutuvierautta tuntevat muuttavat pois, minäkin. Minulla kun ei ole varsinaista kotipaikkaa, tunnen ulkopuolisuutta ja vierautta, irrallisuutta: ”en kuulu tänne” -tunnetta koko Suomessa.
Mielestäni on hienoa, että ilmiöstä on nyt julkaistu kirja, vertaistukea, enkä ole yksin tunteeni kanssa.
Espanjan uutisissa on pääaiheena tänään Suomen ja Ruotsin pyrkimykset Natoon.