Olen taas Malagassa, tutuksi käyneellä lentoasemalla. Tällä kertaa en mennyt loungeen, enkä olisi voinutkaan, sillä nyt ei ole jatkolentoa. Malagan kenttä on sopivan pieni, ja rauhallisia oleskelupaikkoja löytyy mm terminaalin kummankin päädyn toisesta kerroksesta, jossa on myös latauspaikkoja. Tällä kertaa lataan kaikkia kolmea laitetta: älykelloa, puhelinta ja tablettia. Alakerta, josta on kulku porteille, oli ainakin tänään vilkas.

Malaga taitaa olla suosikkilentoasemani täällä peninsulassa. Madrid on mielestäni liian suuri, Barcelonassa taas kohtaa kieliongelmia katalaanin vuoksi, tosin espanjaa siellä tietysti myös käytetään, ymmärretään ja puhutaan. Barcelonan hinnat vaikuttavat kokemukseni mukaan hieman kalliimmilta.

Pienempiä kenttiä on myös, mutta ne sattuvat reitilleni harvemmin.

Kioskeja, ravintoloita ja kauppoja on täällä Malagan kentällä muutamia, paljon enemmän kuin Tenerife Nortella, mistä aamulla lähdin. Kiersin kaikki kaupat ajankulukseni, mutta ostin vain vettä. Kävin syömässä Giraffessa, jossa hauska puhuva ja ilmehtivä robotti toi annoksen pöytään, tosin tarjoilija vähän avusti.

Odottelen Suomesta saapuvaa SAS:n konetta ja sillä tulijaa.

Pikareissulla. Pohjoisen kenttä on ehdoton suosikkini, etelään menen/tulen vain jos on pakko. Titsalla pääsee hyvin kentälle nykyään, kun numero 30 kulkee aamusta iltaan. Tosin oli lähdettävä Puertosta jo klo 6, mutta parempi aikaisin kuin liian myöhään.

Ja yhden pienen laukun menetelmä on paras: koneessa edellä olevan penkin alle mahtuvaan laukkuun saa mukaansa kaiken tarpeelliseen. Uskon, että monet kuljettavat turvallisuuden tunteen takia paljon turhaa tavaraa mukanaan.
Eräs sukulainen tapasi käydä Teneriffalla muutamia kertoja noin kerran vuodessa. Hänellä oli vain pieni reppu matkassaan. Kaikkialla on kaikkea, tavaroita on muutenkin liikaa.
Ja aika vähällä tulee toimeen, kokeilkaapa!

Vuelingilla Los Rodeokselle:

Vasemman ylälaidan kuvassa on tuo laatikosto, jota pitää hieman pelätä: mahtuvatko käsipakaasit siihen vain joutuuko maksamaan lisämaksun? Tällä kertaa laukkuja ei mitattu, mutta olen nähnyt sitäkin tehtävän ja maksuja perittävän.

Lento meni hyvin. Tein päivän lennoilla vertailevaa ”tutkimusta”. Sen huomasin, että espanjalaiset ja kanariot ovat koneessa paljon vilkkaampia ja eläväisempiä kun Norwegianin koneessa aamupäivällä tulleet nordicot. Kotoisaa kuulla taas espanjan pulputusta!

Pääsimme laskeutumaan Los Rodeokseen ja Titsa 30 kulkee kerran tunnissa koko päivän pohjoisen kentältä Puertoon.

Ja aamulla Teide kurkisti minua pilven raosta. Kotikatu on alakuvassa. Tuttua ja mukavaa olla täällä.

Malagasta lähdin aamulla aikaisin kentälle. Jo ennen auringon laskua oli kuumaa, 32˚. Yöllä oli ollut tämän vuoden ensimmäinen superluna, joka vielä aamulla oli hieman näkyvissä.
Norwegian oli aikataulussa, koneeseen lastattiin pikavauhtia sekä tavarat että ihmiset ja hyvien myötätuulten mukana Suomeen saavuttiin puoli tuntia etuajassa.

Koneen reitti kulki Espanjan yli Madridin tienoilta, Ranskan yli, Belgian yli, Hollannin yli Amsterdamin seudulta, Saksan länsiosan yli, jatkaen Tanskan ilmatilassa Ruotsin puolelle, sitten Tukholman ohi ja Suomeen Turun seudulle ja Helsinki-Vantaalle.

Suomessa on vielä kesä. Yöllä on jo alle 15˚ ja päivällä 20˚ tuntumassa. Mukavan viileää siis. 🙂

Olen matkalle lähdössä Tenerife Nortella. Paljon väkeä on liikkeellä ja jonot ovat pitkät. Sen lisäksi kentän ylle alkaa laskeutua aikamoinen pilviverho, huolettaa, pääsevätkö koneet lähtemään. Binter näytti kyllä juuri nousevan pilvistä huolimatta. Onkohan laskeutuminen ja siis kiitoradan löytyminen vaikeampaa kuin nousu pilven läpi?

Jonotin pitkään Vuelingin jonossa vain saadakseni tarjeta de embarquen ja siis näyttääkseni certificado de viajen. On outoa, ettei netissä lipun oston yhteydessä juuri koskaan (kerran on ollut poikkeus) automatiikka pysty tarkistamaan residenttistatusta. Valitin tästä tiskin takana istuneelle virkailijalle (mies). Hän oli sitä mieltä, että ongelma on siinä, etten ollut tilannut lippua koko nimellä, siis toisen etunimeni kanssa. Täällä kun se kuulostaa ensimmäiseltä sukunimeltä, kuulemma. Täytyy yrittää ensi kerralla – ellei tämä taas ollut niitä kuuluja teneriffalaisia selityksiä, joita täkäläisillä on aina asiaan kuin asiaan. Se, ovatko ne totta, onkin sitten toinen juttu.

Virus de mono, apinarokko, leviää maailmalla. Siitäkö seuraava epidemia/ pandemia?

Näkemiin taas Suomi! Aamuvarhain olen lähdössä yhden pompun lennolla Teneriffalle, jossa monet keväällä kesken jääneet asiat odottavat. Tunne on kuin kotiin olisin menossa, ja niinhän olenkin – Suomessa olin lomalla. Hyvä loma oli!

Teneriffalle menen myös odottamaan sukulaisvierailuja, joita tulossa pikapuolin.

¡Hasta luego Finlandia!