Olemme tehneet syntymäpäivävalmisteluja ja vieraita odotellaan parhaillaan. Sää on talvinen, yöllä pikkupakkasta n. -5, päivällä aurinko lämmittää hieman plussan puolelle. Lunta on täällä Kemissä vielä paljon, kevään tuloa saa odottaa.
Eilen lensimme Flybellä Helsingistä Kemi-Tornioon. Pohjoinen Suomi näytti talviselta, ja Perämeren pohjukka oli jäässä. Kylmältä ja värittömältä näyttää. Kyllähän täällä käydä voi, mutta silti on onni asua Teneriffalla.
Pikareissu Suomeen alkamassa. Äitini viettää 80-vuotispäiviään viikonloppuna. Niinpä matkustan Tfe Sur – London Gatwick – Helsinki tänään. Onneksi Norwegianin lakko loppui, niin ei ole huolta lentojen peruuntumisesta. Suomessa on lämpöasteita. Hyvä niin, sillä en ole kuuteen vuoteen talvea kokenut, enkä sitä kaipaakaan.
– Ja rosvot älkööt vaivautuko: Orotavan taloa vahtii ”pehtoori” ja kaupunkiasunnossa on hyviä naapureita.
Tässä sitä mennään – päivitys on tehty koneessa, netti toimii!
Mutta Lontoossa joutuikin sitten odottamaan aivan tarpeeksi, Suomen kone kolme tuntia myöhässä…
Saavuimme eilen Agaeteen, joka on pieni sinivalkoinen kylä sataman tuntumassa. Las Palmas ohitettiin ja ajeltiin Puerto Ricoon, joka on minulle tuttu menneiltä ajoilta. Muutamia turistimatkoja olen sinne tehnyt silloin, kun en vielä mitään tiennyt Kanarian saarista enkä siitä, että tulen asumaan Teneriffalle.
Puerto Rico on pelkkä turistipaikka, ilman mitään paikallisasujaimistoa, vain hotelleja hotellin perään. Nähty yhdellä kävelyllä. Miksi sitten tänne tulimme?
– Pikavierailulle tuttavien luo.
Viikonloppumatka Gran Canarialle alkamassa. Matkustamme ensin Fred Olsenilla Agaeteen, sieltä Las Palmasin kautta Puerto Ricoon.
Lähes kaksi vuorokautta olemme olleet merellä. Tulin sattumalta laivalla valituksi arvointiryhmään, jota haastateltiin markkinointitutkimusmielessä. Kysymykset koskivat tätä laivamatkaa. Ryhmän mielestä parantamisen varaa olisi laivaanpääsyssä (dokumentteja kyseltiin moneen kertaan ja jonotettiin kauan), laivan hygieniassa (vessojen siisteydessä toivomisen varaa ja suihkuja olemattoman vähän), butacat (tuolit) ovat surkeita. Ruokaa kehuttiin, ei se huonoa ole ollutkaan. Vertailtiin Accionia ja Armasta; minunkin kokemuksellani Armas on laadukkaampi, tosin kalliimpi.
Meri on parasta! On niin rauhoittavaa katsella horisonttiin tai seurata aaltojen vyörymistä ulapalla. Pari suurta kalaakin näimme. Öisin meri on keinuttanut laivaa sopivan lempeästi, niin, että on ollut hyvä nukkua.
Lähdimme Cadizista eilen tiistaina hieman aikataulusta jäljessä. Edessä on merimatkaa kaikkiaan reilut kaksi vuorokautta. Emme saaneet hyttiä tälläkään kertaa, kaikki olivat varatut. Ja butacat, tuolit, joissa pitäisi yönsä viettää, ovat tässä laivassa huonot.
Onneksi automme jäi avokannelle, jonne on vapaa pääsy. Niinpä pääsimme nukkumaan hyvään ja tuttuun paikkaan, oman auton petiin. Ehkä se ei ollut aivan sallittua, mutta kukaan ei kieltänytkään. Ainoa haitta oli, että laivan konehuone on muutaman metrin päässä, joten jyminä on aika kova. Ei tullut korvatulppia mukaan, harmi!
Accionin laivassa ateria kolmesti päivässä kuuluu lipun hintaan. Ja netti toimii, ajoittain.
Tänään lähdemme Gadizista Accionin laivalla kohti Teneriffaa. Laiva on kuvassa taustalla, enempää kuvia ei voinut ottaa, koska satamavalvoja kielsi…
Tänään kävimme Gibraltarilla. Kalliolla liehuu Englannin lippu ja kielenä kaupungissa on englanti. Punta on käytössä, mutta euroilla sai ostaa ainakin pikkuostoksia. Emme voineet montaa minuuttia pysähtyäkään, koska parkkipaikkoja autoille ei ollut vapaana missään. Ennenkokematonta oli, että lentokentän kiitorata ja autojen täyttämä katu risteävät. Puomit katkaisivat liikenteen, kun lentokone oli laskeutumassa. Yhdessä kuvassa näkyy kiitorataa ja alimmassa siintää hämyisästi Afrikan manner.
Eilisen illan vietimme Fuengirolassa. Kävelimme rantabulevardia Los Bolicheen: muutamia ovensa kesäksi sulkeneita Suomi-paikkoja näimme ohimennen.
Tapasimme Suomesta tänne noin puolitoista vuotta sitten muuttaneita ystäviä, joiden kanssa söimme kalaravintolassa suolahunnutettua lubinaa. Mukava ilta!
Camping Fuengirola oli vaikeasti löydettävissä. Linnan kupeesta se lopulta löytyi, kun oli kolmesti kysytty neuvoa. Jostakin syystä täällä ei monikaan camping ilmoittele maanteiden varsilla kylteillä olemassaolostaan.