Seitsemästoista karanteenipäivä
Tänään kumppani leipoi ruisleipää. Juuren hän teki jo pari päivää sitten. Hyvää oli lämmin leipä voin kanssa!
Ruisjauhoja saa nykyään Mercadonasta, ainakin Duraznosta. Eikä täällä ilman ruisleipää tarvi olla vaikka ei itse leipoisikaan, sillä Lidlistäkin sitä saa.
Kotipäivä, taas ja edelleen. Jokohan taudin huippu olisi saavutettu täällä saarilla?
Tässä eilisen päivän tilanne:
(planetacanario.com)
…ja aamulla jo klo 7 aikoihin maukas maalaispatonki oli ilmestynyt laatikkoon!
Minä olen harrastanut tänään sisustamista – nukkekotiin. Helppoa tapiseerata ja ripustella verhoja. Paljon mukavampaa kuin ”oikeat” kotityöt.
Tänään täällä on paikallinen pyhäpäivä, Virgen de Candelarian fiesta. Tarina kertoo, että tämä Teneriffan saaren pyhimys nousi aikoinaan merestä lapsi sylissään Candelarian edustalle, siellä on nykyään hänen nimikkokappelinsa. Virgen on tummaihoinen. Lieneekö jo ammoisina aikoina saarelle tullut pakolaisia Afrikasta?
Tänään, helmikuun ensimmäisenä, joka Suomessa on Riitan nimipäivä ja täällä Gabrielan, vietin kotipäivää. Pihassa näkyy jo kevään merkkejä: sekä appelsiini- että sitruunapuu aloittelevat kukintaansa.
Puutarhurimme vaihtuu, entinen lopetti ja tänään sovin uuden jardineron kanssa ensi viikolla alkavasta pihanhoidosta.
Toinenkin uusi asia mahtui tähän päivään: saimme leipälaatikon postibuzonin alle. Sovimme leivän kotiinkuljetuksesta, se pitäisi alkaa huomenna aamulla. Innokkaana odotamme, ainakin maistiaisiksi tuotu leipä oli todella hyvää. Ja vaikka kyseessä onkin ketju, leipä valmistetaan Icodissa, ei siis kovin kaukana.
Nyt saa täältäkin karppileipää, vähähiilihydraattista. Martianezin kauppakeskuksen alakerran saksalaisesta leipämyymälästä sitä ostin. Maistuu hyvältä leivältä (Suomen karppileipää en ole maistanut), eikä tule syyllisyyttä liiasta hiilihydraattien syönnistä.