Tänään kävimme Gibraltarilla. Kalliolla liehuu Englannin lippu ja kielenä kaupungissa on englanti. Punta on käytössä, mutta euroilla sai ostaa ainakin pikkuostoksia. Emme voineet montaa minuuttia pysähtyäkään, koska parkkipaikkoja autoille ei ollut vapaana missään. Ennenkokematonta oli, että lentokentän kiitorata ja autojen täyttämä katu risteävät. Puomit katkaisivat liikenteen, kun lentokone oli laskeutumassa. Yhdessä kuvassa näkyy kiitorataa ja alimmassa siintää hämyisästi Afrikan manner.
Eilisen illan vietimme Fuengirolassa. Kävelimme rantabulevardia Los Bolicheen: muutamia ovensa kesäksi sulkeneita Suomi-paikkoja näimme ohimennen.
Tapasimme Suomesta tänne noin puolitoista vuotta sitten muuttaneita ystäviä, joiden kanssa söimme kalaravintolassa suolahunnutettua lubinaa. Mukava ilta!
Camping Fuengirola oli vaikeasti löydettävissä. Linnan kupeesta se lopulta löytyi, kun oli kolmesti kysytty neuvoa. Jostakin syystä täällä ei monikaan camping ilmoittele maanteiden varsilla kylteillä olemassaolostaan.
Ajoimme pikkuteitä Valenciasta Murciaan Välimeren rantaa. Kuumaa ja kuivaa, vähän niinkuin Teneriffan etelässä. Mittari on noussut +35 asteen tienoille viime päivinä. Vaikka elokuun pitäisi olla ruuhkainen tieliikenteessä espanjalaisten lomakuukauden takia, saimme ajella aika lailla rauhassa. Uusi tuttavuus: pistaasipähkinäpuu.
Valencian aluella kasvaa meloneita ja nyt näyttää sato olevan kypsä. Innostuimme ostamaan leikkurin, jolla saa hedelmästä kauniita viipaleita. (Ei se kovin helppoa ollut, vaati voimia.)
Liput laivaan hankittu, lähdemme 5.8. Cadizista kohti Teneriffaa. – Lähtöjä on noin kerran viikossa. Nyt vietämme siis muutaman päivän lomaa Espanjassa, mantereella.
Liput kävimme ostamassa Valencian kaupungin satamasta, jossa oli Trasmediterranea/Accionan toimisto. Sinne osasimme melko helposti (vain pari ylimääräistä vueltaa) ”puerto” -kylttejä seuraten.
Barcelonan alitimme ohikulkuteillä tunneleita pitkin. Ajelimme Välimeren rannan tuntumassa etelään päin. Paljon viiniviljelyksiä on täälläkin, rypäleet jo melko suuria. Yövyimme lähellä Castellóa Camping Torre la Sal 2:ssa. Nyt löytyi tämän matkamme kallein yöpymispaikka: 47 euroa. Alue on siisti, vartijat kaikilla porteilla, supermarket ja ravintola alueella, wifi, uima- ja porealtaita on ja meri lähellä, mutta silti: hinta on yläkantissa!
Saavuimme Ranskasta Espanjaan tummien pilvien saattelemana ja kova saade siitä saatiinkin. Löysimme Välimeren rannasta Gironasta hieman eteenpäin Malgrat de Marin, jossa on monta campingia rinnakkain. Menimme ensimmäiseen, El Pla de Mariin. Kylläpä nyt oli Suomesta tuodut Hai -saappaat tarpeen, kun leirintäalue lainehti vettä.
Lipuista huomaa, että ollaan Kataloniassa. Välimertakin kävimme katselemassa, rauhalliselta se näytti.
Kotoisalta tuntui saapua Espanjaan!
Montpellierissä ajattelimme ajaa kaupungin läpi. Hauskasti maalattu juna (=raitiovaunu) kulki, samoin turisteja kuljettava pienempi monivaunuinen ”juna”. Lähdimme seuraamaan sitä. Sitten yhtäkkiä: juna meni ja ajoesteet nousivat tiellemme! Siinäpä sitten odoteltiin ja kyseltiin, miten päästä pois. Vain poliiseilla ja muutamilla tallien omistajilla kuului olevan säädin, jolla tapit saa alas. No, odoteltuamme poliisit tulivat ja päästivät meidät pois. Ajelimme heidän neuvomaansa suuntaan, kunnes taas uudet ajoesteet lopettivat matkanteon. Niitä oli kaupungissa paljon. Lopulta yksi ystävällinen nuorten espanjankielisten miesten autoporukka johti meidät monien kapeiden kujien ja mutkien kautta pois keskikaupungin alueelta. Huoh! Ei enää autolla Montpellieriin!
Viivähdimme Camping du Pont de Lunelissa, Lunelin pikkukaupungin tuntumassa. Rauhallista, hyvä camping, jossa on kaikki tarpeellinen ja receptionin rouva osaa espanjaa. Plussana ilmainen toimiva netti, joten tämä oli sopiva paikka pitää parin yön tauko matkustamisessa.
Kuumaa, yli +30, mutta sitä lienee tulossa jatkossakin kun etelään päin menemme. Hyvä, ettei palele! 🙂
Historiallinen kaupunki Avignon, joka on myös yksi UNESCO:n maailmanperintökohteista, sijaitsee Etelä-Ranskassa Rhône -joen varrella. Kaupunki on peräisin jo Rooman vallan ajoilta. 1300 -luvulla se oli katolisen kirkon hallinnollinen keskus ja paavien pakopaikaksi rakennettiin mahtava palatsi. Rakennus toimi Napoleonin aikana vankilana ja kasarmina, ja nykyään se on museo. Kaupungin vanhaa osaa kiertää neljän ja puolen kilometrin mittainen muuri.
Avignonin kuuluisasta sillasta on jäljellä vain osa. Tulva vuonna 1668 pyyhkäisi osan siltaa mennessään. Sillasta on tehty tunnettu lastenlaulu ”Sur le Pont d’Avignon”.
Kaikki edellä oleva oli minulle uutta. Tuttua sen sijaan on Picasson ”Avignonin naiset” -maalaus, mutta miksi naiset ovat juuri täältä? Tietääkö joku muu?
Yövyimme sillan kupeessa sijaitsevalla neljän tähden Camping du Pont d’Avignonissa, ja kävimme siellä katsomassa teatteria. Harvinaista leirintäalueella!
Navigaattori kuljetti meitä pieniä teitä Ranskan maaseudulla ja hyvä niin. Näimme hienon värikimaran: vihreitä viiniviljelyksiä, rypsiä keltaisessa kukassaan ja erityisen paljon violettina loistavia laventelipeltoja. Taas opimme uutta: laventelia käytetään mm. kosmetiikassa tuoksuaineena ja hoitoöljyissä (googlaustieto). Mieto miellyttävä tuoksu ja kauniit kukat!
Melkein Oulu :), mutta jatkoimme silti Avignoniin.