Tänään ajelimme kohti pohjoista, mutta pysähdyimme serkkuja tapaamaan Mänttä-Vilppulaan. Nämä serkkuni ovat samat, jotka vierailivat meillä Teneriffalla maaliskuussa ja me kävimme yhden serkun luona Haaparannalla alkukesästä. Sitä edellinen tapaaminen olikin 50 vuotta sitten. Mutta nyt kun olemme taas tutustuneet toisiimme ja viihdymme hyvin yhdessä, täytyy tihentää tapaamisvälejä.
Huomenna on tiedossa kalareissu. ¡A mí me gusta!
Teimme Teiden kierroksen. Tie Aguamansasta Teidelle oli edelleen korjauksen alla ja sen takia osan päivää kiinni (aamulla ja siestan loputtua), mutta klo 11 jälkeen sinne oli sallittua ajaa. Välillä tiellä oli liikennevaloja ja siis jonoja ja työkoneita, siellä tehtiin mm. kaidetöitä ja ajoratamaalausta.
Teleferico ei ollut toiminnassa, sillä tuuli oli kova.
Palatessa yritimme uimarannalle Playa de Santiagoon, mutta siellä oli punaiset liput ja ranta suljettuna.
Santiago del Teiden jälkeen pohjoiseen päin tie oli sekin autojonon tukkima, ja ambulansseja ja grua ajoivat sinne kiireesti: oli tapahtunut liikenneonnettomuus. Jouduimme kiertämään Mascan serpentiinitietä.
Näistä pienistä vastoinkäymisistä huolimatta serkut saivat nauttia hienoista maisemista ja kauniista päivästä. Jokainen auringonsäde on heille tarpeen, sillä he palaavat pian Suomen ja Ruotsin talveen.
Täysikuu. Myrsky on ohitse. Kävimme illalla hakemassa etelän kentältä kolme serkkutyttöäni: tapaaminen lähes 50 vuoden tauon jälkeen. Olimme kaikki vielä aika pieniä tyttöjä silloin puoli vuosisataa sitten, nyt hieman vanhempia, mutta sisäisesti ennallaan. Ihanaa tavata näiden vuosien jälkeen! Ajattelen, että on tulossa mukava viikko serkkujen kanssa saarta kierrellen.
– Ja paljon parjattu Facebook mahdollisti meille tämän toistemme löytämisen ja tapaamisen.