Ennalta suunnittelemattomassa reitissä on yllätyksiä: ajoimmekin sitten Zaragozan ja Lleidan kautta Andorraan. Ensin oli viljelysmaita, karjatiloja ja sitten vuoristoa. Andorra, tämä ruhtinaskunta, jolla on oma parlamentti, mutta edustajat siellä myös Espanjasta ja Ranskasta, sekä kirkosta, on järjestelmältään hieman sekava, mutta minivaltiona saanut olla aika rauhassa. Veroparatiisistatustakin ollaan lieventämässä.
Hotellimme vieressä kuohuu joki koskineen. Näkymä on ikkunasta.
Camisa Negra = Paidan tarina: (Matka)kumppanini osti viikko sitten Madrid-Barajasin kentältä kansainväliseltä puolelta paidan. Vasta Havannassa huomasimme, että myyjä oli jättänyt hälyttimen paitaan ja sitähän ei omin avuin saa pois rikkomatta paitaa.
Eilen palattuamme umpiväsyneinä pitkältä lennolta Havanna-Madrid, menimme kentän informaatioon selvittelemään sitä, miten hälytin saataisiin pois – kansainväliselle puolelle emme enää päässeet. Ja kuitti paitaostosta oli heitetty pois.
Lentokentän infossa soittelivat sinne ja tänne ja lopputulokseksi tuli, että he eivät voi tehdä mitään. Suututti!
No, tänä aamuna yön lentokenttähotellissa levättyämme menimme takaisin kentälle. Ja nyt ensimmäisen raskaimmin aseistetun poliisin puheille, jolle kerroin ongelman. Hän ohjasi ystävällisesti Guardia Civilin luo. Tämä poliisi, ystävällisesti hänkin, ymmärsi ja auttoi ja hoiti asian niin, että paita voitiin viedä ohi tarkastusten ja hälytin poistaa.
Kiitos siis poliiseille, moite lentokentän informaatiopisteelle ja Hugo Boss -liikkeen myyjälle, joka jätti hälyttimen paitaan!
Matka jatkuu Madridista kohti Zaragozaa.
Kuvia jo kaksi kertaa mainitsemaltani kävelykierrokselta. Vanhaa Havannaa ollaan restauroimassa nyt. Se on pitkä ja kallis projekti, mutta tarpeen maan turismin elvyttämiseksi. Oppaamme kertoi, että vaikeinta aikaa Kuuballe on ollut vuoden 1990 ja sosialististen maiden muutosten jälkeen: loppui apu idästä, mutta samalla oli päällä lännen kauppasaarto.
Vallankumouksen jälkeen on saavutettu paljon hyviä asoita, mm. ilmainen koulutus, laadukas terveydenhuolto ja hyvin edulliset asunnot. Tämä kuubalainen sosialismi halutaan säilyttää. Mutta muutoksia, joita tarvitaan talouden vakauttamiseksi, on tarpeen tehdä.
Raul Castron tavoitteena on uudistaa maataloutta niin, että omavaraisuus elintarvikkeiden tuotannossa lisääntyy. Toinen asia, millä maahan saadaan valuuttaa, on turismi, jota pyritään lisäämään.
Kuuba on turvallinen maa, jossa ei tarvi pelätä, kertoi oppaamme.
Minulle tuli tunne, että haluan tänne vielä uudestaan. Mutta privaattimatkalle ja myös kanarioystäviemme kanssa, sillä heillä on sukusiteitä Kuubaan. Minun juttuni ei ole se, että kävellään oppaan perässä numerotarra puserossa!
P.S. Oikean alareunan kuvassa 1700-luvulla rakennetun talon seinää, jossa näkyy jäänteitä koralleista.
Niinpä pääsimme Havannaan ja iltakävelylle. Tuttu katu Obisbo johtaa satamasta La Floriditaan, ”Hemingwayn baariin”. Siellä oli kuitenkin niin tungosta, että emme sinne menneet. Kadun baareissa hinnat vaihtelivat suuresti. Ostin Granman, jossa oli pitkä artikkeli Fidelistä: se kotilukemisiksi.
Aamulla meillä on vielä laivayhtiön tarjoama ekskursio vanhaan kaupunkiin. Nyt paikkaillaan laukkuja. Huomiseen, ystävät!
Saavumme Havannaan! Luotsi saapui laivaan, rantaudumme ja meille on korvauksena luvassa huomenna maksuton excursio kaupungin vanhaan osaan.
Merta näkyvissä…
Tänään matkaohjelmassamme olisi ollut käynti Kuuballe kuuluvalla saarella Isla de La Juventudilla katsomassa ja kokemassa sen valkohiekkaisia pitkiä rantoja ja turkoosia vettä. Valmistauduimme hyvin: pukeuduimme ohjeiden mukaan pitkähihaisiin paitoihin ja pitkiin housuihin, päähineet mukana. Saarella olisi pitänyt varoa moskiittoja (zikavirus?). Saimme jo jonotusnumerot maihin vievään lauttaankin, odottelimme ja odottelimme, eikä maata näkyvissä missään.
Juuri hetki sitten tuli tiedotus, että viime päivien rankkasateiden takia saarelle ei pääse. Jatkamme siis ohjelmasta poiketen Havannaan, jonne saapumisaika on klo 17. Siellä toivottavasti pääsemme iltakävelylle kaupungille.
Mexicon rannikolla sijaitseva Costa Maya – jota myös kuulee nimitetyn Costa Mafiaksi – on keskelle ei mitään rakennettu turistipyydys, jonne risteilijät poikkeavat. Tavaraa paljon, hinnat korkeat ja paikallisuudesta ei tietoakaan, siinä oli tämän käynnin saldo. Laiva oli kuitenkin maissa vain reilut kuusi tuntia, joten minnekään muualle ei omatoimisesti ehtinyt. Excursiot olivat kalliita, nekin laistimme.
P.S. Risteilijä, jolla matkustamme, näyttää olevan rekisteröity Panamaan!
Saavuimme Roataniin, Hondurasiin kuuluvalle pienelle idylliselle saarelle. Laiva pääsi laituriin asti ja portaita pitkin sitten astelimme maihin. Heti satamassa oli turistimyymälöitä, kaikki ne kiersimme tietysti ja jotain pientä mukaan tarttui, mm. huolinuket ja intiaanikorvakorut. Huolinuket (muñecas de pena) ovat pienenpieniä nukkeja – olen kadottanut aiemmin Väli-Amerikasta ostamani nuket – ne laitetaan yöksi tyynyn alle sieppaamaan huolia ja murheita.
Eurot käyvät maksuvälineenä, mutta takaisin annetaan dollareita. Ehkäpä pyöristys on paikallisten eduksi, ja hyvä niin, he tarvitsevat turistirahoja.
Lämmintä ja aurinkoista, yli +30 astetta.
Kävimme kävelyllä kylässä. Kovin lattarimainen on tunnelma, tulee mieleen oma aiempi reissu näille seuduille. Täällä voisi viettää hieman kauemminkin aikaa. Laivalla Roataniin pääsee, mutta myös lentäen Belizen kautta: kenttä näkyy laivasta ja muutamia pienkoneita sieltä on lähtenytkin. Paratiisisaari tämäkin on!
Korvakorut ja huolinuket
Täällä odotellaan Madrid Barajas -kentällä lentoa Havannaan. Viileää oli Madridissa ainakin aamulla ja kuulemma myös Pohjois-Suomessa on kylmää. Karibialla on lämmintä…
Tämän päivän olemme pakkailleet matkalaukkua Madridin lentokenttähotellissa. Huomenna meillä on edessä pitkä lento Kuubaan, noin kymmenen tuntia. Niinpä on pitänyt karsia Suomessa tarvittavat vaatteet ja tavarat toiseen matkalaukkuun, joka jätetään odottamaan tänne. Viikon reissu Karibialle menee käsimatkatavaroin, näin uskon.
Miljoonakaupunkiin Madrid jää nyt katsomatta, sinne ei kannata näin lyhyellä ajalla lähteä seikkailemaan. Metrokarttaa vain katsahdettiin pysäkillä. Seuraavalla kerralla sitten.
Lentokenttähotelli Ibis Aeropuerto saa 10 pistettä palvelusta! Recepciónissa hoidettiin joustavasti varaukset ja auton säilytys, oli printtausmahdollisuus ja lisäksi virkailija soitti puolestamme lentoyhtiöön ja tarkisti lentoaikoja.
Ja kaiken lisäksi huone on hyvä ja siisti.