Matka alkaa. Onneksi lähtö Madridiin on pohjoisen kentältä, niin kotoa oli lyhyempi matka, eikä tarvinnut ihan aamuyöstä lähteä. En kuitenkaan osannut jännitykseltäni nukkua, mutta se on tavallista minulle.
Madridissa sitten täytyy vaihtaa terminaalia, junalla, ja vaihtoaikaa on vain reilu tunti. Katsotaanpa sitä sitten siellä.
– Pohjoisen kentälle on remontin jälkeen ilmestynyt mukavan näköisiä lepotuoleja (yläkuva).
Tänään sitten lensin Tenerife Surilta ensin Osloon, siellä koneen vaihto ja Helsinkiin. Nyt lennot olivat lähes ajallaan. Pitkä päivä silti tuli kaiken kaikkiaan.
Suomessa on aurinkoista ja melko lämmintä.
Lentosää oli eilen hyvä, samoin näkyvyys. Lähtiessä näkyi Teide, joka on aina vaikuttava ja kuvauksellinen. Seitsemästä Kanariansaaresta näin tällä lennolla neljä: Teneriffan lisäksi Gran Canarian etäisesti (ei kuvaa) ja Lanzaroten sekä Fuerteventuran (kuva keskellä). Barcelona on auringon laskun aikaan hämyinen (alakuva).
Barcelona El Pratin kentällä on kaksi terminaalia, T1 ja T2. Terminaalien välillä ajaa ilmainen bussi, Lanzadera. Vaihdoin sillä kakkosterminaaliin, josta hotellikuljetukset lähtevät. Olen yöpynyt jo aiemminkin Frontair Congress Aeropuerto -hotellissa, sinne on maksuton kuljetus ja hotelli on lähellä kenttää.
Käväisimme päivän pikamatkalla Barcelonassa hakemassa ”kotiin” uuden talviasukkaan Teneriffalle, ystävän jo lapsuusajoilta. Hänellekin, onneksi, tuli mahdolliseksi tulla tänne kauniille ikuisen kevään saarellemme.
Päivä oli sateinen, sekä Teneriffalla että Barcelonassa, jossa lämpötila oli +18 astetta. Kaupunkia emme ehtineet katsella, sinne mennään uudemman kerran näillä näkymin helmikuussa.
Niin sitä taas mennään norjalaisen kyydissä kohti Malagaa. Netti toimii täällä Espanjan yllä kohtalaisesti, joten blogiakin voi päivittää. Malagassa näyttää olevan +23 astetta, vaikka eipä sitä koneen vaihdossa paljon ehdi aistia.
Iltapäivällä lennämme Air Europalla omalle saarelle Tenerife Nortelle. Ihanaa päästä omaan kotiin! Toivottavasti siellä on kaikki kunnossa, eikä löydy myrsky- tai kosteusvaurioita.
Teneriffalla taas! Kun koneesta näkyy Teide – tai viimeistään sitten kun saapuu Orotavan laaksoon, vahvistuu tunne, että täällä haluan asua.
Oman pihan appelsiinipuuhun on auennut kukkia, jotka tuoksuvat ihanan tutusti. Tuoksusta tulee déjàvu: Muistatteko, kun nuorena 70-luvulla ostettiin kasvovedeksi apteekista appelsiininkukkavettä?
Viileää on vielä ja pilvistä, ainakin tänä aamuna.
Adiós Finlandia! Kotiinpaluun aika. Näimme Helsinki-Vantaan kentällä paljon uutisoidut ”nukkumaputket”; menisitkö sinne lepäämään? Minä en, aika ahdas on tila ja hinta mielestäni kallis, 9€/tunti. Koko yön hinnalla saa jo hotellihuoneen, vaikka eivät nekään halpoja Suomessa ole.
Eilen lensimme Flybellä Helsingistä Kemi-Tornioon. Pohjoinen Suomi näytti talviselta, ja Perämeren pohjukka oli jäässä. Kylmältä ja värittömältä näyttää. Kyllähän täällä käydä voi, mutta silti on onni asua Teneriffalla.
Kotimatka alkaa Santiago de Compostelan kentältä Barcelonan kautta Tenerife Nortelle. Olimme illalla niin reissusta väsyneitä, että nukahdimme vaatteet päällä sängylle ja aamulla herättiin. Reissu oli kuitenkin vienyt voimia yllättävän paljon.
Kiitos kaikille teille, jotka olette jaksaneet olla matkalla mukanamme blogin välityksellä! Jatkoa seuraa…