Tulimme Teneriffan etelään Camping Nautaan (hauska nimi!) testaamaan uutta matkailuautoa ja leiriytymistaitojamme Euroopan matkaa varten. Yllätys oli, että leirintäalueella on paljon pysyviä asukkaita vaunuineen ja kiinteine rakennelmineen. Meiltä meni henkilömaksu x 2, auto- ja sähkömaksu, yhteensä vähän yli 20€.
Etelässä on hellettä ja aurinkoa, kuten aina.
Día de Canarias, Kanarian päivä oli tänään. Vietimme sitä ystävien kanssa ja kävimme Charcolla ja Plaza de Europalla katselemassa fiestameininkiä.
Ihmisiä oli paljon liikkeellä, kaupunki vaikutti eläväiseltä.
Puertossa on ollut pilvistä ja meri harmaana, vaikka pieniä auringonpilkahduksia onkin näkynyt. Lämmintä on silti; Pohjois-Espanjassa oli paljon kylmempää! Mukavaa olla kotona.
Huomenna täällä vietetään Kanarian päivää, Día de Canarias.
Ei matkustelu tähän loppunut, jatkosuunnitelmat ovat jo kehitteillä! Uuden auton kanssa olimme viime yön Teidellä. Tajinastet kukkivat vielä ja yöllä taivas oli täynnä tähtiä, vaikka kuvaan niitä ei saatukaan.
Nyt kartat esille ja reittiä miettimään; aikomuksenamme on tulevina viikkoina ajella Euroopan halki Suomeen ja sitten palata takaisin Teneriffalle.
Nyt on matkarasitukset levätty ja palattu arkeen. Eilen äänestimme. Kävin ensimmäistä kertaa äänestämässä Teneriffalla. Suomen väestörekisteristä oli tullut jo aiemmin kirje siitä, että minulla ei ole enää äänioikeutta Suomessa.
Täällä äänestettiin pelkästään puoluetta. Vaalihuoneistossa oli suuret niput eri puolueiden listoja. Äänestys tapahtui valitsemalla ”oman” puolueen lista, jossa oli pitkä rivi ehdokkaiden nimiä. Lista suljettiin kuoreen ja pudotettiin uurnaan. Mitään numeroita ei ollut, eikä äänestyslippuun kirjoitettu mitään.
Kotimatka alkaa Santiago de Compostelan kentältä Barcelonan kautta Tenerife Nortelle. Olimme illalla niin reissusta väsyneitä, että nukahdimme vaatteet päällä sängylle ja aamulla herättiin. Reissu oli kuitenkin vienyt voimia yllättävän paljon.
Kiitos kaikille teille, jotka olette jaksaneet olla matkalla mukanamme blogin välityksellä! Jatkoa seuraa…
Aamulla satoi rankasti, mutta lähdimme reippaasti viimeiselle osuudelle. Menneisyyden taakat (= mukanamme tuomamme kivet) jätimme helpottuneena Monte de Gozo -vuorelle. Iltapäivästä sade lakkasi ja saavuimme perille Santiago de Compostelaan hyvissä voimissa. Sitten vaan jonottamaan compostelaa (= latinankielistä todistusta suorituksesta) peregrinotoimistoon. Urakka on nyt ohi ja tunnelmat vähän sekavat, mutta huomenna palataan normaaliin päiväjärjestykseen koti-Teneriffalle.
Hieno reissu kaiken kaikkiaan, suosittelen!
Sadepäivä ja toiseksi viimeinen kävelypäivä oli tänään. Yhdeksäntoista kilometriä sujahti kuitenkin nopeasti – kävelyyn alkaa tottua! Majoituimme casa ruraliin, joka on oikeammin museo (entinen mylly pienen joen rannalla) ja hotelli maaseudulla O Pinossa.
Huomenna tavoitteena Santiago de Compostela!
Tämänpäiväisen reitin varrelle oli istutettu paljon eukalyptuspuita, tuoksuvia, mutta rumia ne ovat. Ehdimme taas melkein sadetta pakoon, muutamia pisaroita saimme päällemme. Caminolla oli tänään vähemmän kulkijoita, kastumistako pelkäävät? Yövymme Arzuassa, huomenna meillä on toiseksi viimeinen kävelypäivä. Haikeutta (näinkö pian tämä loppuu?) ja helpotusta (nilkka kipuilee edelleen).
Alakuvassa lautasella on fabadaa, asturialaista papupataa, maistoimme sitä aterialla alkukeittona.
Aamulla oli pilvistä ja sääennuste lupaili sadetta. Pääsimme kuitenkin kastumatta Melideen, tosin muutamia pisaroita jo loppumatkalla tipahteli taivaalta.
Tänään näimme pienen pupun, joka pakeni, ja muulin (ainakin luulen niin). Alakuvassa vasemmalla on täkäläinen viljankuivausrakennus, joita on lähes jokaisessa maalaispihassa.
Peregrinoja on paljon liikkeellä. Monet kylät reitin varrella elävät vaeltajien tuomilla tuloilla, siksi albergueita (peregrinojen edullisia majoituspaikkoja) on paljon.