Puoleltapäivin lähdimme Kemistä ajelemaan kohti etelää sen jälkeen kun olimme hoitaneet muutamia asioita äidilleni. Välillä satoi, rankastikin, mutta ilman suurempia kommelluksia – pieniä oli 🙂 – pääsimme Etelä-Suomeen.
Huomenna palaan taas Teneriffalle: yhtä matkustamista edestakaisin on ollut tämä kesä, eikä loppua vielä näy (siis matkustamiselle).
Eilen nuoripari sai toisensa perinteisissä kesähäissä. Parilla on jo kaksi muutaman vuoden ikäistä lasta, joten suuria muutoksia käytännön elämään avioliitto ei tuone. Onnea koko perheelle!
Sää suosi, oli aurinkoista ja tarpeeksi lämmintä. Ohjelma sisälsi kaikki ne nykytelevision opettamat rituaalit hääkimpun ja sukkanauhan heittämisineen ja – yllättävästi – anopinryöstöineen. Maukas aterian syötiin ja mansikkaista hääkakkua maisteltiin.
Uusia tuttavia tuli ja entisiä vuosien takaa tavattiin. Illan vielä vietimme hyvien ystävien seurassa.
Seuraavaksi jäänkin odottelemaan niitä toisenlaisia häitä syyskuussa New Yorkissa.
Nyt olemme vihdoinkin matkalla pohjoiseen, kohti Oulua. Lähtömme viivästyi kumppanin silmäongelmien takia. Hän sai roskia silmäänsä sahaushommien seurauksena. Jouduimme käymään silmää näyttämässä Helsingissä ja pari päivää vaivan hoidossa on mennyt.
Sää on pilvistä ja viileää, välillä satelee, lämpöasteita vaivaiset 13 Jyväskylän seudulla, jossa nyt matkaamme.
Huomiselle meidät on kutsuttu juhliin: miniän tyttären häät.
Kotiinpaluu: Kahden kuukauden loma on ”suoritettu” kaikkine velvollisuuksineen. No, vähän negatiivisesti sanottu, tietysti on ollut monta hyvää ja mukavaa asiaa, mutta en vain viihdy näin kauaa poissa kotoa. Suomi ei ole enää kotini, ehkäpä siksikin, että minulla ei ole koskaan siellä mitään kiinteää paikkaa ollutkaan. (Menihän Oulussa yli 30 vuotta, mutta siellä olin vain tilapäisesti, ensin opiskelemassa ja sitten töissä…)
En lennä tänään Mallorcalle, vaikka kuvasta voisi niin päätellä, vaan seuraavalla lennolla, joka on pienin kirjaimin alapuolella, Madridiin.
Hyvää juhannusta blogiystävät!
Teneriffalla aatto vietetään tulia poltellen 23. päivä ja vuohet uitetaan 24. päivä. Terveiset sinne! Maanantaina lennän Madridiin ja tiistaina Teneriffalle; jo on aikakin!
Nyt on jo saavuttu viileään Suomeen ja matkaväsymyksiä levätty. Kävimme Turun kauppahallissa ja minulle oli uutta, että täällä etelässä ei tunneta aitoa ohrarieskaa – sitä oululaista ohutta tai kursulaista hieman paksumpaa, mutta ilman hiivaa tehtyä. Piti siis ostaa ohraska, ottaa ohraleipä. 🙂
Kävimme myös kesäteatterissa Merimaskussa. Suomalainen kesäperinne, kerran kesässä käytävä. Tämä oli ihan mukava esitys, eikä todellakaan ollut kuuma, toppatakissa juuri tarkeni.
Kävimme Porvoossa, jossa on paljon säilytettyjä puutaloja ja kaunis vanhakaupunki. Otimme mukaamme yhden tyttösen ja nyt me kolme suuntaamme kohti Helsinki-Vantaata. Iltapäivällä on lento Prahaan ja sieltä huomenna Lissaboniin: viikon loma edessä.
Etelä-Suomessa taas:
Tänään koin melkein parhaat messut ikinä! Kävimme Lahdessa nukkekotimessuilla, jossa oli salin täydeltä ihastuttavia pikkutavaroita ja nukkekoti-interiöörejä. Kaikkea oli tarjolla tässä miniatyyrimaailmassa, mutta omaa kokoelmaani ajatellen esimerkiksi pikkuruiset leivonnaiset ja kalafileet olivat minulle mieleen. Muutamia vien siis omaan pikku nukketalooni. Huomiota kiinnitti, että nukkekotiharrastajista valtaosa oli keski-iän ylittäneitä naisia. Aikaa moiseen askarteluun jää sitten, kun omat lapset ovat aikuisia ja työelämästäkin vapautuu: voi taas ryhtyä leikkimään!
Kävin ostamassa lounasruokaa kaupan lämpötiskistä. Tuntuipa niin kotoisalta, kun myyjä tiskin takaa kysyi: ”Pannaanko sallaatti sammaam mukkaa ?” Pantii sammaa.
Ja lisäksi tähän vielä Oulun Mörkö, joka on nyt uudesti syntynyt eli taas maalattu pitkän tauon jälkeen Oulun Heinäpään urheilupuiston ”Paskavuorelle”, tehtaan entiselle maisemoidulle jätekasalle, jossa aikoinaan oli ehkä maailman pienin laskettelukeskus hisseineen.
Ouluun ja Pohjois-Suomeen tuli vihdoinkin kesäistä. Aurinko paistaa, lämpötila on +20:n paremmalla puolella. Kuvissa perinteiset teemat: Letkun puistoa (uudistettuna), Oulun pyöräilykaupunki-imagoa, torinrantaa ja se kaupungin kuuluisin tagi, jota vuosia yritettiin poistaa ja maalata päälle, mutta aina se vaan on ilmestynyt uudestaan. Sittemmin sen on annettu olla rauhassa.