Auto hajosi

Tila

tall

No niin, tulipa vaihtelua elämään. Eilen valitin, että kyllästyttää ainaiset ajopäivät, eikä mitään muuta tehdä/nähdä. Nyt hajosi auto. Ilmastointi, kompressori, remmi poikki, ohjaustehostimen pumppu, sanoo kumppani, minä en näistä ymmärrä.

Kaikeksi onneksi löysimme/pääsimme kännyn navigaattorin avulla Valenciassa merkkikorjaamoon ja sinne auto sitten simahtikin. Nyt odotellaan ainakin tiistaihin, keskiviikko on täällä fiestapäivä. Mikä fiesta? Fiesta Nacional, sanovat vaan.

No, nyt ollaan hotellissa Valencian esikaupunkialueella odottelemassa, josko tiistaina autosta jotakin tietoa saisi. Onneksi ei ole kiirettä, lentoni Malagasta on vasta 20. päivä.

Valenciaan

Tila

es

Taas ajeltiin: Angelsista, Kataloniasta, Valenciaan. Tuli tunne, että Katalonian itsenäisyyspyrkimys on vahva ja sitä tuskin voi Espanjan hallitus jättää huomiotta. Koko alue oli koristeltu lipuin, keltaisin nauhoin ja Som Republica -tunnuksin.

Autopistoja, rekkoja, vanhoja linnoja, vuoristoa.

Vastoinkäyminen: Auton ilmastointijärjestelmä sanoi sopimuksensa irti. Tällä helteellä! Tänään oli onneksi enimmillään vain +30.

Iltapäivällä pääsimme ilmastoituun hotellihuoneeseen lepäämään Valenciassa.

Figueres

Tila

fig

Yövyttyämme Sant Pere Pescadorissa, pienessä viihtyisässä kylässä ja siellä nihkeänkuumassa El Pescador-hotellin huoneessa, lähdimme aamulla läheiseen Figueresin kaupunkiin. Paikka on Salvador Dalin syntymäkaupunki, ja sen huomaa mm. rakennusten koristeluista.

Löysimme Halcon Viajes -matkatoimiston. Tarkoituksenamme oli varata laivapaikat Huelva – Teneriffa. Niinhän siinä TAAS kävi, ettei aikomus onnistunut. Olimme liian myöhään liikkeellä. Syyskuulle saakka paikat olivat varatut. Mutta yksi autopaikka ja yksi henkilöpaikka (istumapaikka ilman hyttiä, 2vrk) löytyi puolentoista viikon päähän reitille Cadiz – Tenerife. Siispä minä lennän Malagasta ja kumppani matkustaa auton kanssa laivalla.

Puolentoista viikon ”pakkoloma” Espanjassa on nyt edessä. 🙂

Kataloniaan

Tila

kat

Yövyttyämme Le Puy de Velayssa lähdimme kohti Espanjaa, jonne saavuimme puolenpäivän jälkeen. Oikeastaan, solidaarisuudesta, pitäisi sanoa, että saavuimme Kataloniaan. Yöpaikka löytyi nyt pienestä ja viihtyisästä Sant Pere Pescadorin kylästä. Täällä pääkielenä on katalaani, mutta espanjaa ymmärretään.

Kumppanin mielestä ensimmäistä kertaa sai hyvää expressoa, muualla Euroopassa se oli kuulemma ”tiskivettä”. Minäpä en siitä tiedä, kun en juo kahvia.

Ranskaa

Tila

fr

Pitkä ajopäivä taas. Ja kyllä, se on uuvuttavaa! Vaikka meillä ei periaatteessa ole kiire, ainoa syy on pyrkiä melko pian Espanjaan on, että meillä ei ole vielä laivalippuja varattuna välille Huelva – Tenerife. Niitä on vaikeaa varata netistä tai ulkomailta, sillä residenten alennukseen tarvittava certificado (nykyisin jopa 75% alennus matkasta) täytyy näyttää lippua ostettaessa. – Kaksi vuotta sitten jouduimme odottamaan kuukauden Andaluciassa mahtuaksemme laivaan.

fr2

Päivän piristys oli se, että löysimme sattumalta lounasaikaan paikallisten suosimaan ravintolaan Dijonin laitamilla. Ranskalaiset rakastavat ruokaa, se tuli taas todetuksi. Lounaaseen kuului monipuolinen salaattipöytä, pääruoka, juustotarjotin, jälkiruoka, kahvi/tee ja tietysti viini.

Luxemburg

Tila

lux

Ajopäivä, taas, pääosin moottoriteitä. Reitti lähti Antwerpenista kohti Luxemburgia. Opimme, että Belgiassa on provinssi nimeltään Belgian Luxemburg. Sieltä pääsee ”oikeaan” Luxemburgiin. Tämän seitsemänneksi pienimmän Euroopan valtion halusimme ajaa läpi (ja ostaa jääkaappimagneetin). Opimme myös, että nämä kääpiövaltioiksikin nimitetyt ovat suurenevassa järjestyksessä Vatikaani, Monaco, San Marino, Liechtenstein, Malta, Andorra ja Luxemburg. – Andorrassa kävimme viime reissulla.

Päätimme sitten jatkaa Ranskan puolelle, jossa majoitushinnat vaikuttivat edullisemmilta kun Luxemburgissa. Tarkoituksenamme on kiertää Pariisi kaukaa. Suurkaupungit omalla autolla ovat kauhistuttavia (minun mielestäni). Yövyimme Metzissä Ibis Budget Mezt Technopolessa.

Belgiaan

Tila

bel

Matkalla Belgiaan, moottoritiepäivä. Onneksi rekkoja oli hyvin vähän liikenteessä. Jostakin syystä ne olivat lähes kaikki parkkipaikoilla Saksassa, Hollannissa (jonka eteläisen osan läpi pienen matkan ajoimme) sekä Belgiassa. Onkohan rekoilla ajokielto sunnuntaisin tai vapaapäivä? Liian kuumakaan nyt ei ollut, hivenen alle 30 astetta. Tienpientareet helle oli polttanut ruskeiksi.

Yhden ydinvoimalan ohi ajoimme: ne eivät koskaan ole silmää hivelevä näky.

Ajoimme Antwerpeniin, jonka laitamilla yövyimme Tulip Inn hotellissa. Siellä oli parkkipaikka ja wifi, muuten tavanomainen majoitus. – Puolassa majoituspaikoissamme oli vähemmän tähtiä, paremmat huoneet ja aamiaiset, mutta hinta halvempi. Täällä on tähtiä, ei ilmastointia ja aamiainen keskinkertainen, mutta hinnat yläkantissa. Aiemminkin olemme huomanneet, että hotellin/hostellin tähtiluokitus ja hinnat/laatu eivät korreloi. Hienostohotelleja emme tietenkään käytä, joten niitä en osaa arvioida.

Polttoaineen hinnat vaihtelevat paitsi maasta toiseen, myös paikkakunnittain. Esim. Saksassa dieselin hintahaitari oli 1,20 – 1,50€/litra.

Banksy

Tila

berl

Berlin Aleksanderplazin lähellä, kauppakeskus Bikinissä, oli yllättäen ja onneksi lempigraffititaiteilijani Banksyn näyttely. Tiedättehän tämän henkilöllisyyttään piilottelevan brittitaiteilijan, joka ottaa tekee älykkäitä ja kantaaottavia, mm. kapitalismia ja kuninkaallisia kritisoivia sekä sodan ja väkivallan vastaisia stensil-maalauksia. Niitä on ilmestynyt yllättävillä paikoille alkuun Britanniassa, mutta myöhemmin myös muualla.
Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä näyttely, mutta tekijänoikeussyistä en teosten kuvia enemmälti blogissa julkaise.

Viimeksi olen nähnyt Banksyn teoksia ”livenä” Lontoossa yli kymmenen vuotta sitten. Hän on taiteilija, jonka oivaltaviin teoksiin kannattaa tutustua.

Berlin

Tila

be

Puoleltapäivin saavuimme Berliiniin, tuttuun hotelliin Spree-joen tuntumaan, ikkunanäkymä hotellista on joelle. Tytär kumppaninsa kanssa tuli meitä vastaan, ja ajelimme kaupungin toiselle puolelle, sillä myös nuorempi poikani on vaimonsa kanssa käymässä kaupungissa.

Kulkeminen julkisilla liikennevälineillä on helppoa, kun tytär tuntee kaupungin. Kuumuutta riittää täälläkin, +34. Siispä matkaevääksi täytyi käydä kaupasta kylmää vettä ja suolakurkkuja: se on selviämispaketti helteellä. Hikoillessa kadotettu suola täytyy korvata, ettei tule heikko olo.

Olimme jo aiemmin päättäneet tutustumiskohteeksi DDR-museon, sinne siis!
Berliinissä on kaksi DDR-museoa, joista toinen on turisteille ja toinen ”muille”. Me kävimme siinä maksuttomassa ei-turistimuseossa. Linkki tässä (näpäytä kirjaimia DDR):

DDR-museo

ber

Museossa kerrottiin kuvin, esinein ja sanallisesti DDR:n tarina ja museon idea oli kuvata tämän maan asukkaiden jokapäiväistä elämää. Paljon tuttua ja nostalgista sieltä löytyikin. Haikea mieli minulle jää siitä, että sosialismin hieno idea kaatui – muissakin Euroopan sosialistimaissa – tasa-arvoisen yhteiskunnan toteuttamisen ongelmiin, vallanhimoon, kateuteen, korruptioon, ihmisten kyvyttömyyteen hoitaa yhteistä hyvää.

Puolaa ajelemassa

Tila

pol1

Oli pikkutiepäivä. Tosin tietöiden ja navigaattorin eksymisen takia (ei tunne uusia teitä) jouduttiin moottoriteillekin. Silti oma viehätyksensä on siinä, että ajelee pieniä teitä keskellä maaseutua. Kaali- ja maissipeltoja tässä maassa riittää, mutta myös metsiä ja kaupunkeja nähtiin.
Paikallista rahaa nostettiin Polski Bankomatista, hyvin se toimi suomalaisella kortilla.

pol2

Korkeita ja värikkäitä kerrostaloja oli kaupungeissa: täytyy ollakin, sillä asukkaita Puolassa on yli 40 miljoonaa. Kävimme myös yhdellä pienellä paikallistorilla ja matkan varrella syömässä pirogi – piirakoita hapankaali-sienitäytteellä.

Yöksi jäimme Miedzyrzecz:iin. Nimestä puuttuvat väkäset ja heittomerkit: liian vaikeaa. Tässä kielessä on ollut ylimäärin z-kirjaimia, koska niitä on lähes joka sanassa ja useampi kappale jokaisessa.

Yövyimme Motel Jumarissa: yllättävän siisti ja viihtyisä sekä edullinen majapaikka huoltoaseman takapihalla. Valintakriteerit ovat samat kuin aiempina vuosina: Wi-Fi ja parkkipaikka tarvitaan. Monesti joudumme ”keskelle ei-mitään”, sillä parkkipaikkoja on yleensä huonosti kaupunkien keskustoissa.