
Löytöjä kotipihalta tänään 11. päivä joulukuuta:
1. Sieniä. Ensimmäinen kerta täällä asuessa sienilöytö pihalta. Mahtavat olla myrkyllisiä.
2. Banaani, platano, kukkii. Tästä on tulossa kolmas banaanisato täällä Orotavassa asuessa.

Löytöjä kotipihalta tänään 11. päivä joulukuuta:
1. Sieniä. Ensimmäinen kerta täällä asuessa sienilöytö pihalta. Mahtavat olla myrkyllisiä.
2. Banaani, platano, kukkii. Tästä on tulossa kolmas banaanisato täällä Orotavassa asuessa.

Päivä kymmenen:
Kuvissa on Orotavan kaupungin kaunista joulukoristelua aamukävelyn varrelta.
Kävimme tyttäreni kanssa syömässä lounasta Puertossa Pipossa. Ehei, se ei ole mikään suomalaisbaari, vaan kalasataman chiringuito. Kalastajien ylläpitämä ruokapaikka kauimmaisena rannassa. Söimme gambasalaatin, chipirones a la planca, kalavartaan ja papas arrugadas: kaikki maukkaita ja talon viinikin oli hyvää.
Taas tätäkin suosittelen – en ollut käynyt aiemmin.

Päivä yhdeksän: Solidaarisuussydän. Olen jo aiemmin kertonut siitä, että muovisia pullonkorkkeja kerätään täällä (ja koko Espanjassa). Muovimateriaalin tuotolla hankitaan apuvälineitä mm. liikuntavammaisille lapsille.
Sydänveistos, joita löytyy muutamista paikoista, esim. El Tromposta ja Santa Ursulan keskustasta on taideteos, joka on syntynyt pienen tytön aloitteesta. Laatassa kerrotaan veistoksen tarina:
Seitsemänvuotias tyttö pyysi isäänsä valmistamaan teoksen, johon kerättäviä korkkeja voitaisiin tuoda. Niin syntyi läpinäkyvä päivittäin korkkien värien mukaan muuntuva raudasta rakennettu taideteos.

Joulutivoli Puertossa on avoinna iltaisin.
Kävin myös muutamassa muussa tutussa paikassa ja oli niin mukava tavata pitkästä aikaa ”vanhoja” ystäviä. Puerto de la Cruz taitaa kuitenkin olla se maailman paras paikka, vai? ?

Joulukoristelua Puerto de la Cruzissa. Hienoja ovat nuo suuret valokoristeet, ja varmaankin pimeällä enemmän oikeuksissaan. Josko joku ilta jaksaisi illalla myöhään niitä ihailemaan.
Yksi asia, joka ei ole vuosien myötä täällä minussa muuttunut, on se, että ilta- ja yöeläjäksi en halua tai jaksa. Silloin jää moni tapahtuma täällä saavuttamatta, mutta minkäs perusluonteelleen mahtaa. Kuitenkin se, että yöt ovat pimeitä ja päivät valoisia, on minulle mieleen. Pohjois-Suomen kaamosaika ei ollut minua varten – jos kukaan siitä nauttii: ”pimeä pimeää vasten”.

Luukku kuusi:
Orotavan iltaa ja tyttären syntymäpäiväkakku. Vietimme mukavan illan kaupungin keskustan Depatanegra-ravintolassa. Turhaan ei ole sen paikan ruokia kehuttu! Kaikki tilaamamme oli erittäin maukasta, gluteenitonta ja vegetaariruokaa löytyi, ja maukkaita annoksia myös meille, joilla ei ole ruokarajoitteita. Hintakin oli sopiva, hieman guachinchea kalliimpi, mutta edullinen silti. Ja palvelulle täysi kymppi!

Luukku viisi:
Orotavan Plaza de Constitucionin Kiosco joulukoristeissaan. Kioski on päätetty rakentaa vuonna 1916 ja seuraavana vuonna se on ollut jo toiminnassa soittolavana, josta yleisöä on musiikilla viihdytetty.
Sittemmin, kuten tiedämme, kioskin alakerrassa ja puistossa sen ympärillä on toiminut, ja toimii edelleen, pienen tauon jälkeen, kahvila.
Kioski koristellaan vuodenajan ja juhlakauden mukaan.
– Tänään vietämme tyttäreni syntymäpäivää Orotavassa. Kakku on jo tilattu Café Egonista, ja illalliselle menemme hyväksi todettuun ravintolaan omalla pienellä porukalla.
P.S. Pieni kielivinkki: Espanjan kielessä on hyvin vähän sanoja, jotka alkavat kirjaimella K. Tällaiset sanat ovat lainasanoja. Kilogramo ja kiosco tulevat ensimmäisenä mieleen.

Luukku neljä:
Orotavassa on – tänä vuonna – Kulttuuritalolla (Casa de la Cultura de San Agustin) joulumyyjäiset, la feria de la navidad. Siellä on nähtävänä koristelua, seimiä, myytävänä erilaisia leivonnaisia ym. Tapahtuma on avoinna viikonloppuisin klo 11-21 ja arkisin klo 16-21 joulukuun 9. päivään saakka. Huomenna tarkoituksenamme on vierailla feriassa.
Sama pähkinänsärkijähahmo mainostaa myös tätä tapahtumaa!
Kiitos kommenteista, lukijani! Muistan myös teitä, jotka eivät FB:ssä käy, ja poimin siis tietoja myös sieltä Teneriffa-asioista. Uuden näkökulman etsimisen syynä on myös se, että yritän olla toistamatta itseäni, kun olen näitä tämän seudun asioita jo niin monta vuotta blogissani jakanut.
Facebookissa ovat ainakin nämä Teneriffa-ryhmät:
Teneriffan Puerto de la Cruzin suomalaiset
Teneriffan retket
Tenerifen Suomi-kerho
Teneriffan suomalaiset
Teneriffan uutiset
Etelä-Teneriffan suomalaiset ja vierailijat
Teneriffan ystävät
…ja lisäksi mm.
(enemmän Gran Canarian asioita)
Kanariankahelit
Kanarian ystävät
Kanarian suomalaiset
Kanarian suomenkieliset matkailusivut
Kanarian Sanomat
Ainakin nämä ovat suomeksi, muilla kielillä löytyy myös. Miksi näin monta ryhmää? Joillakin on oma intressi omalle asialleen, joku on perustanut ryhmän riitauduttuaan/tultuaan poistetuksi toisesta ryhmästä. ¡Menudo lío! Aikamoinen sekasotku!

Luukku kolme:
Tämä alkujaan saksalainen pähkinänsärkijä-figuuri komeilee täälläkin joulukoristuksissa. Nämä kaksi on bongattu Orotavasta ostoskeskus La Villasta.
Pähkinänsäkijä lienee alunperin hahmo saksalaisen E.T.A. Hoffmanin kauhusadusta, jonka perusteella on tehty Pjotr Tšajkovskin tunnettu baletti Pähkinänsärkijä.
Baletissa kerrotaan tarina nuoresta tytöstä, joka joutuu jouluna sadun lumoihin. Tytöllä on kaksi kilpakosijaa, hiirikuningas ja prinssi, joista jälkimmäinen taiotaan pähkinänsärkijänukeksi. Lopulta, seikkailujen jälkeen, seuraa onnellinen loppu ja prinssi sekä tyttö saavat toisensa.
Miksi syrjähtelen tämmöisiin tarinoihin? Siksi, että koen lukuisten Teneriffa-ryhmien (FB:ssä) antavan tarpeeksi tietoa asioista Teneriffan pohjoisessa, joten niitä asioita en halua toistaa omassa blogissani. Siispä etsin uusia näkökulmia.
Sitä en vielä tiedä, miten tämä pähkinänsärkijähahmo on tänne rantautunut, mutta itsekin olen jossakin satukirjassa hahmoon tutustunut jo lapsena Suomessa.

Toinen luukku kalenteristani: kotipihan kukkia tänään. Eivätkä tässä vielä kaikki, jotka pihassa kukkivat nyt, joulukuussa. Aurinko on paistanut lähes pilvettömältä taivaalta pari päivää, aamulla mittari näyttää n. +15 ja päivällä hieman yli +20.